Maanpuolustuskorkeakoulun vuosipäivää juhlistettiin etäyhteyksin
Santahaminassa vietettiin tänään 14.1.2022 Maanpuolustuskorkeakoulun vuosipäivää. Vuosipäivä perustuu Maanpuolustuskorkeakoulun avajaisiin 14. tammikuuta vuonna 1993. Vuosipäivää juhlistettiin pahentuneen koronavirustilanteen vuoksi pääasiassa etäyhteyksin viime vuoden tapaan. Vuosipäivän kunniaksi julkaistiin myös järjestyksessään jo kymmenes teos Suomalaisen sotataidon klassikot -sarjassa.
Vuosipäivän juhlallisuudet alkoivat aamulla perinteisin sotilasmenoin. Sankariaulassa laskettiin seppele kaatuneiden kadettiupseerien muistolle, ja kampuksella pidettiin pienimuotoinen paraatikatselmus. Vuosijuhlapuheessaan Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, prikaatikenraali Mika Kalliomaa totesi työn Maanpuolustuskorkeakoululla jatkuvan nykyisen strategian mukaisesti.
- Rehtorin tutkassa alkanut vuosi, ja sen takana tutkakaikuja antavat tulevat vuodet näyttävät vakaata sanomaa. Meillä on selkeä, vuosi sitten valmistunut strategia vuoteen 2025 saakka. Visiomme mukaisesti haluamme olla tutkitulla tiedolla ja innovatiivisella opetuksella tulevaisuuden sotataidon ytimessä, Kalliomaa tiivisti.
Myös tutkimustoiminnan näkymät ovat rehtori Kalliomaan mukaan valoisia. Viime keväänä toteutettu kansainvälinen tutkimuksen arviointi viestitti Maanpuolustuskorkeakoulun vakaasta asemasta suomalaisessa yliopistokentässä. Samalla Kalliomaa kuitenkin muistutti kehittämistarpeista alati muuttuvassa maailmassa.
- Kehittäminen kaikilla tasoilla on välttämätöntä. Kehittämiseen kuuluu aito kiinnostus uudesta tiedosta ja rehellinen analyysi omasta toiminnasta, Kalliomaa sanoi.
Uusi klassikko on uraauurtava ja ajattomia kysymyksiä sisältävä tutkimus tiedustelusta
Vuosipäiväjuhlallisuuksiin on kuulunut jo useiden vuosien ajan uuden teoksen julkaisu Suomalaisen sotataidon klassikot -sarjassa. Sarjassa julkaistaan suomalaiselle sotataidolle merkittäviä teoksia muun muassa julkaisemattomien opinnäytteiden tai muiden vaikeasti saatavilla olevien tutkimusten joukosta. Tämänvuotinen klassikko on kapteeni (myöhemmin kenraaliluutnantti) Ermei Kannisen (1922–2015) vuoden 1954 Sotakorkeakoulun diplomityö Ranskalaisten ylijohdon tiedustelun järjestely ja sen tuottamat tulokset ennen saksalaisten hyökkäystä vuonna 1940.
Kannisen mukaan hänen tutkielmansa oli ensimmäinen suomalaisen upseerin tekemä tutkimus vieraan valtion tiedustelupalvelun toiminnasta. Kannisen työ on erittäin kunnianhimoinen. Tutkielman arvostelussakin mainitaan lähdemateriaalin olleen merkittävän laaja, yhteensä yli 12 000 sivua. Diplomityössään Kanninen tarkastelee hyvin yksityiskohtaisesti Ranskan tiedustelun toimintaa, onnistumisia ja epäonnistumisia ennen Saksan suurhyökkäystä toisessa maailmansodassa.
Samalla Kannisen tutkielma voidaan nähdä osana laajempaa suomalaista pyrkimystä saada oppia toisen maailmansodan tuoreista tiedustelukokemuksista, sillä vielä 1950-luvun alkupuolella sotilastiedustelu Suomessa oli ajettu minimiin. Esimerkit ja opit ulkomailta olivat arvokkaita, kun Suomessa pyrittiin uudelleenjärjestelemään tiedustelua sodanjälkeisissä olosuhteissa.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian apulaisprofessori, FT Mikko Karjalaisen toimittamaan teokseen liittyy myös kylkiartikkeleita, joista Karjalaisen artikkelissa keskitytään Ermei Kannisen palvelushistoriaan sota-aikana. Sotahistorian professori, FT, eversti (evp.) Petteri Joukon artikkelissa puolestaan keskitytään Kannisen toimintaan sotilasasiamiehenä sekä alueellisen puolustuksen kehittäjänä. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori, YTT Tommi Koivula tarkastelee artikkelissaan tutkielmaa strategisen tiedustelun ja sen ajattomien kysymysten kannalta.
Ermei Kannisen teos Ranskalaisten ylijohdon tiedustelun järjestely ja sen tuottamat tulokset ennen saksalaisten hyökkäystä vuonna 1940 on ladattavissa sähköisenä täältä.
