Tohtorin tutkinnon uudistus on yhteistyötä
Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden tohtorin tutkintoa uudistetaan vuosina 2018−2019. Uudistettu opetussuunnitelma on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 kuluessa.
Sotatieteiden tohtorin tutkinto on sotatieteellinen jatkotutkinto. Nyt tehtävä uudistus perustuu tutkimus- ja toimintakentän muuttuneisiin vaatimuksiin, opintopistemäärän vähentämiseen sekä saatuihin opiskelija- ja työelämäpalautteisiin.
Pääesikunnan kesällä antama normi edellyttää muutosta tohtorin tutkinnon opintopistemäärään. Nykyisen opintopistemäärän (70 op) väheneminen (50 op) aiheuttaa tarpeen uudistaa opetussuunnitelmaa sekä tarkentaa opintojen rakennetta ja sisältöä. Uudistuksen yhteydessä myös täsmennetään tohtorikoulutuksen perustehtävää, jonka määrittelyssä otetaan huomioon aiempaa enemmän työelämän vaatimukset.
Sotatieteiden tohtorin tutkinnon perustehtävä on jatkossakin Puolustusvoimia ja puolustusministeriötä palvelevan tiedon tuottaminen. Toinen tärkeä tehtävä on tuottaa tohtoriopiskelijoille tutkinnon jälkeisissä tehtävissä tarvittava, laaja-alainen osaaminen, joka on edellytys menestyksekkäälle suoriutumiselle asiantuntija- ja tutkimusalan korkeimmissa tehtävissä.
Ensisijaisen tehtävän lisäksi, perustehtävän määrittelyssä huomioidaan kuitenkin myös yhteiskunnallinen näkökulma maanpuolustuksellisten tavoitteiden rinnalla. Tästä syystä Puolustusvoimia palvelevan tutkimustiedon ja muun yhteiskunnan välille pyritään muodostamaan entistä vahvempi yhteys, jotta Puolustusvoimien resursseilla tehty tutkimus olisi koko yhteiskunnan käytössä. Tutkimustiedon ja osaamisen kautta pyritään tuottamaan sotatieteiden tohtoreita, joilla on myös tutkimus- ja kehittämistyöhön liittyvä vuoropuhelutaito siviilimaailman kanssa.
Tohtorin tutkinnon kautta syntyvällä tutkimustiedolla ja asiantuntijuudella on laajempaakin yhteiskunnallista vaikutusta ja käyttöä. Uudistustyöryhmän puheenjohtaja, sotatieteiden tohtori, eversti (evp) Max Sjöblom ottaa esimerkiksi jihadismin tutkimisen, jossa syntynyttä asiantuntijuutta on hyödynnetty laaja-alaisesti eri foorumeilla myös Puolustusvoimien ulkopuolella.
Nyt tehtävässä uudistuksessa on määritelty kahdeksan osaamisaluetta, joiden sisälle asetetaan tohtoriopiskelijoiden osaamisvaatimukset. Tohtoriopintojen tavoitteena on tuottaa sotatieteiden tohtoreita, joilla on syvällinen ymmärrys sotatieteistä, vahva tutkija- ja asiantuntijaidentiteetti sekä vahva elinikäisen oppimisen kulttuuri. Muita osaamisalueita ovat muun muassa kansainvälisyys sekä vuorovaikutus-, johtamis- ja viestintätaidot.
Uudistus tuo muutoksia myös opintojen rakenteeseen
Uudelleen määritelty päätehtävä sekä opintojen sisällön muokkaaminen aiheuttavat tarpeen muokata myös tohtoriopintojen opetussuunnitelman rakennetta ja mallia. Maanpuolustuskorkeakoulun tohtoriohjelman tulee rakentumaan jatkossakin sotatieteellisistä ja tieteenalankohtaisista opinnoista, joiden tuottaman osaamisen pohjalta opiskelija laatii väitöskirjan.
Yksi uudistuksen tavoitteista on määritellä tarkemmin Puolustusvoimien ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lähtötasovaatimukset. Sotatieteiden tohtorin tutkintoon otetaan Puolustusvoimien sotilashenkilöstön lisäksi siviiliopiskelijoita sekä opiskelijoita muista sotatieteellisistä korkeakouluista, kuten Ruotsin Försvarshögskolanista. Sotatieteiden tohtorin tutkinnon lähtötasona on sotatieteiden maisterin tutkinto, jonka takia Puolustusvoimien ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden on yleensä suoritettava omaa osaamistansa täydentäviä opintoja (ns. siltaopintoja) mm. Suomen puolustusjärjestelmästä, kokonaisturvallisuudesta ja kriisinhallinnasta. Samalla käydään läpi hakijan tutkimusosaamisen lähtötaso ja sen vastaavuus tohtorin tutkinnon lähtötasovaatimuksiin. Täydentävien opintojen tarkempi määrittely on osaamistason saavuttamisen lisäksi työkalu hakijoiden tasa-arvoiseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun.
Opiskelijoiden ja työelämän kokemukset hyötykäyttöön
Uudistuksen myötä opetussuunnitelma rakennetaan aiempaa selkeämmin osaamispohjaiseksi, jonka rakenteessa on huomioitu yleiset sotatieteelliset ja tieteenalakohtaiset vaatimukset. Toinen merkittävä muutos on tohtorin opintoja suorittavien ja jo valmistuneiden tohtoreiden aktiivinen mukaan otto uudistamistyöhön. Opiskelijoiden ja valmistuneiden tohtorien opinnoista ja työelämästä saatuja kokemuksia hyödynnetään erityisesti määritettäessä opintojen sisältöä ja käytännön järjestelyjä.
Opetussuunnitelman uudistamiseksi on muodostettu erillinen asiantuntijaryhmä, jossa on edustajia Maanpuolustuskorkeakoulun ainelaitoksilta, Puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta, Pääesikunnasta ja edustajat sekä sotilas- että siviiliopiskelijoista. Työryhmän tehtävä on tuottaa yhteiset perusteet muun muassa opintosuunnitelman rakenteesta sekä muodostaa raamit sotatieteellisille opinnoille ja tieteenalakohtaisesti laadittaville, yksityiskohtaisille opetussuunnitelmille.
Yksi työryhmän jäsenistä on tutkija Jarkko Kosonen, joka työskentelee Maavoimien esikunnassa ja opiskelee samalla sotatieteiden tohtorin tutkintoa. Hänen asevelvollisten sitoutumista maanpuolustukseen käsittelevän väitöskirjansa on tarkoitus valmistua vuonna 2019. Kososella on kokemusta Puolustusvoimista sekä kriisinhallintatehtävien että siviilitutkijan tehtävien kautta, joten paikka työryhmässä palvelee erinomaisesti tohtorin tutkinnon uudistamistyötä. Lisäksi Kososen koulutustausta kasvatustieteistä ja sotilassosiologisesta tutkimuksesta tarjoavat hyvän esimerkin siitä, miten myös siviiliopiskelijat voivat suorittaa tohtorin tutkinnon Maanpuolustuskorkeakoulussa. Asiantuntijatyöryhmän lisäksi Kosonen tuo tutkinnon uudistusprosessiin liittyen esille tohtoriseminaarit. Niissä opiskelijapalautteiden käsittelyn ja ajankohtaisen tiedon tarjoamisen lisäksi edistetään opiskelijoiden ryhmäytymistä ja sitoutumista Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijaksi.
Opiskelijoiden ryhmäytyminen palvelee montaa tavoitetta
Tutkimusjohtaja Hannu Kari pitää erittäin tärkeänä opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymistä opintojen aikana, jolloin opiskelijalta aletaan vaatia laajojen kokonaisuuksien ymmärtämistä ja ymmärrystä siitä miten oma tutkimus sijoittuu kyseisellä tieteenalalla. Myös omien viestien välittäminen oikeassa muodossa ja oikeiden kanavien kautta, on tärkeää. Kari kokee opiskelijoiden olevan halukkaita verkottumaan ja sparraamaan toisiaan tutkimukseen liittyvissä aiheissa.
Kaikki edellä mainittu pyritään ottamaan huomioon tutkintouudistusta tehtäessä, koska mm. ryhmäytymisestä ja sitouttamisesta saadaan monia hyötyjä.
− Ryhmäytyminen on pitkään ollut professori- ja tieteenalakohtaista, ja se on toteutunut niillä tieteenaloilla, joiden opiskelijamassa on ollut tarpeeksi suuri. Ryhmäytymiseen liittyen haasteena ovat olleen pienet tieteenalat, joiden opiskelijamäärä ei ole iso. Seminaarit tuovat yhteen opiskelijoita muilta tieteenaloilta ja lisäävät yhteistä ymmärrystä sotatieteistä. Samalla ryhmäytyminen tukee monitieteellisyyttä, jota tutkimukselta yhä enemmän vaaditaan, Kari kommentoi.
Kari muistuttaa myös, että opiskelijoiden ryhmäytyminen ja sitouttaminen Maanpuolustuskorkeakouluun ei hyödytä vain opiskelijoita. Merkittävä osa valmistuneista työllistyy Puolustusvoimien ulkopuolelle, mutta heidän ymmärryksensä Puolustusvoimien tavoitteista ja toiminnasta jää sidokseksi Puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan välillä. Osittain juuri tästä on kyse myös tohtorin tutkinnon uudistuksessa. Opintojen rakennetta ja sisältöä pyritään muokkaamaan siten, että se palvelee kaikkia osapuolia ja vie omalta osaltaan tiedemaailmaa eteenpäin.
