Väitöstilaisuus valmiudesta yllätyshyökkäyksen varalta
Everstiluutnantti Ilkka Tuomiston sotahistorian tieteenalaan lukeutuva väitöskirja tarkastetaan julkisesti Maanpuolustuskorkeakoulun Santahaminatalon auditorio Itälinnakkeessa 7. marraskuuta 2025 kello 12 alkaen.
Tilaisuuden kustoksena toimii dosentti, ST, everstiluutnantti Marko Palokangas ja vastaväittäjänä sotilasprofessori (emeritus), FT, eversti (evp.) Pasi Kesseli.
Valmius yllätyshyökkäyksen ennaltaehkäisyyn ja torjunnan aloittamiseen oli välittömästi käytettävissä olevien joukkojen kykyä toteuttaa taistelutehtäviä
Tuomiston väitöskirjan otsikko on Yllätyshyökkäyksen uhka sotataidollisena haasteena – Suomen maavoimien operatiivisen valmiuden kehittyminen vuosina 1944–1973. Väitöstutkimuksessa on selvitetty, miten Suomen maavoimien operatiivinen valmius vastata yllätyshyökkäykseen kehittyi kylmän sodan aikakaudella sotataidollisesta näkökulmasta. Tutkimuksella löytyi useita suomalaiselle maavoimapainotteiselle puolustusjärjestelmälle ominaisia sotataidollisia periaatteita ja käytäntöjä. Nämä olivat osin perintöä 1930-luvulta ja tunnistettavissa sotataidollisessa ajattelussa 1950-luvun alkupuolelle tultaessa. Niiden vienti käytäntöön kesti 1960-luvulle, jolloin yllätyshyökkäyksen uhka nousi operatiivisessa suunnittelussa painopisteeseen. Suunnitelmallinen ja kaikki operatiivisen valmiuden osatekijät huomioiva varautuminen loi edellytyksiä valmiudelle.
Osoittamalla todellista sotilaallista valmiutta pyrittiin luomaan ennaltaehkäisevää pidäkettä, jotta hyökkääjä tietäisi joutuvansa sotimaan yrittäessään yllätyshyökkäystä.
Tutkimuksen tuloksina esitetään puolustukseen välittömästi käytettävissä olevien maavoimien joukkojen kehityksen kaari. Sotien jälkeisten vaaran vuosien hälvettyä perusta valmiuden kehittämiselle luotiin vuonna 1952 maavoimien uudelleenjärjestelyjen päätöksillä. Yllätyshyökkäyksen uhkan edellyttämä valmiusvaatimus perustui noin kahden vuorokauden ennakkovaroituksen olettamaan. Reserviläisillä täydennetyt rauhan ajan joukot oli kyettävä toimeenpanemaan taisteluvalmiuteen alle tämän ajan. Suojajoukkojen kärjen taisteluilla pyrittäisiin säilyttämään toiminnanvapaus suojaamalla muiden joukkojen perustaminen liikekannallepanossa. 1960-luvun loppupuolella kaikkien suojajoukkojen perustaminen liikekannallepanossa olisi kestänyt noin viikon, ja niiden taistelukyvyn saavuttaminen vähintään toisen viikon. Varsovan liiton interventio Tšekkoslovakiaan vuonna 1968 osoitti valmiuden tarpeellisuuden tehostaen varautumisen valmisteluja osana alueellisen puolustusjärjestelmän kehittämistä.
Väittelijä everstiluutnantti Ilkka Tuomisto (s. 1979) palvelee Maavoimien esikunnan suunnitteluosastolla maavoimien tutkimusjohtajana.
Väitöskirjan voit ladata Doria-julkaisuarkistosta.
Tapahtumaan ilmoittaudutaan tämän linkin kautta: https://www.lyyti.in/tuomiston-vaitos
Maanpuolustuskorkeakoulun Santahaminatalolle saapuminen edellyttää kulkua Santahaminan kulunvalvontapaikan kautta, jossa ilmoittautumisen yhteydessä annetut henkilötiedot tarkastetaan (ajokortti, passi tai henkilökortti). Santahaminatalo ja sen parkkipaikka on välittömästi kulunvalvontapaikan jälkeen vasemmalla puolella. Julkisilla tultaessa (bussi 86) jäädään henkilötietojen tarkastuksen jälkeen ensimmäisellä pysäkillä.
Väittelijän yhteystiedot
Ilkka Tuomisto
[email protected]
