Valintakokeiden huumaa Santahaminassa

Maanpuolustuskorkeakoulun valintakokeet järjestettiin 9.5.-13.5.2022 keväisessä Santahaminassa.

Maapuolustuskorkeakoulun kadetti- ja merikadettikursseille haki tänä vuonna 489 hakukelpoista miestä ja 83 naista. Osa hakijoista karsittiin jo esivalinnassa, jossa arvioitiin koulumenestystä toisen asteen koulutuksessa sekä aliupseerikurssin tai reserviupseerikurssin kurssitodistusta. 

- Tämän lisäksi pisteitä saattoi saada työkokemuksesta puolustusvoimissa esimerkiksi sopimussotilaan tai aliupseerin virassa, valintaupseeri, kapteeni Esko Äärynen kertoo,

- Yhteishaussa meille hakeneista valintakokeisiin kutsuimme noin 500 hakijaa.

Koronapandemia vaikutti kahtena edellisenä vuotena valintakokeiden järjestämiseen. Esimerkiksi ryhmäkoetta ei viime vuosina pystytty toteuttamaan. Tänä vuonna valintakokeet järjestettiin lähes normaaliin tapaan, terveysturvallisuudesta huolehtien.

- Sisätiloissa käytämme kasvomaskeja sekä pyrimme pitämään etäisyyttä, aina kun se on mahdollista.

Äärynen huomauttaa terveysturvallisuuden olevan kaikkien vastuulla:

- Odotamme vastuunkantoa myös hakijoilta, etteivät he esimerkiksi saavu sairaana paikan päälle.

Valintakoe oli hakijan osalta kaksipäiväinen. Ensimmäisenä päivänä toteutettiin fyysisen kunnon testit sekä soveltuvuuskokeeseen sisältyvä henkilökohtainen haastattelu, ryhmäkoe ja lääkärintarkastus. Fyysisen kunnon testiin kuului vauhdittoman pituushypyn ja etunojapunnerrukset sisältävä lihaskuntotesti sekä 12 minuutin juoksu, jossa karsiva raja oli 2600 metriä.

- Mikäli tätä ei pääse läpi, valintakoe keskeytetään hakijan osalta, Äärynen toteaa.

Toisena valintakoepäivänä oli soveltuvuuskokeen psykologiset- ja kykytestit sekä aineistokoe. Kadettikoulun johtaja, eversti Teemu Nurmela kertoo valintakokeiden toimivan ennen kaikkea soveltuvuustestauksena:

- Valintakokeisiin voi käytännössä valmistautua vain parantamalla fyysistä kuntoa.

Soveltuvuuskokeessa arvioidaan johtamisvalmiuksia

Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen psykologi Anna af Schulténin mukaan Kadettikoulun valintakokeisiin sisältyvän psykologisen soveltuvuusarvioinnin tarkoituksena on löytää upseerin uralle soveltuvia yksilöitä. Soveltuvuusarviointi on laaja kokonaisuus, jossa arvioitavia osa-alueita on neljä: persoonallisuus, motivaatio, kognitiiviset kyvyt ja suoriutuminen johtajana varusmieskoulutuksessa tai naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa. Soveltuvuusarvioinnin lähtökohtana on se, millaisia vaatimuksia nimenomaan upseerin ammatti asettaa ihmiselle. 

- Upseerit työllistyvät vaativiin johtamis- ja asiantuntijatehtäviin, jotka edellyttävät muun muassa kykyä johtaa ihmisiä, tehdä päätöksiä ja toimeenpanna suunnitelmia. Erityisesti kriisitilanteessa kaikki tämä tulee kyetä tekemään myös kovan paineen alla, Schultén kertoo.

Kun soveltuvuuskoe on hakijoiden osalta suoritettu, alkaa valintapsykologien työ. Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen toimintakykyosastossa työskentelee soveltuvuusarviointeihin erikoistuneita psykologeja, jotka arvioivat hakijoiden soveltuvuuskokeen tulokset kokonaisuutena ja pisteyttävät ne.

- Soveltuvuuskokeesta voi saada korkeintaan 50 pistettä, ja se voi olla myös karsiva. Soveltuvuuskokeen pisteet ovat yksi valintakokeen tulokseen vaikuttava tekijä, Schultén sanoo.

Oikeanlaisella asenteella upseerin uralle

Noin 35 vuotta kestävä upseerin ura koostuu muutaman vuoden välein vaihtuvista tehtävistä. Tämän vuoksi nopea oppimis- ja sopeutumiskyky sekä aloite- ja toimeenpanokyky ovat upseerin uralla keskeisiä ominaisuuksia.

- Lisäksi toivoimme hakijoiden olevan reippaita ja oikealla asenteella varustettuja nuoria miehiä ja naisia, jotka ovat motivoituneita opiskelemaan upseeriksi Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen palvelukseen, Kadettikoulun johtaja Teemu Nurmela sanoo.

Millainen sitten on se oikea asenne?

- Se on halua kehittyä ihmisenä ja johtajana. Monella hakijalla saattaa olla myös jonkinlainen kutsumus taustalla, Nurmela sanoo.

Mikkelistä valintakokeisiin saapunut Lassi Helonen kuvailee kutsumuksen vaikuttaneen yhteishakua tehdessään:

- Maanpuolustuskorkeakouluun hakeminen on ollut pitkään mielessä ja vielä oman varusmiespalveluksen aikana tuli sellainen fiilis, että tämä on se mitä haluaa tehdä.

Hämeenlinnan Panssariprikaatista valintakokeisiin saapunut Aaro Ahlgren kertoo saaneensa tietoa Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelusta reserviupseerikurssin vierailulla:

- Täällä Santahaminassa vieraillessa sekä intissä ollessa tuli huomattua kuinka monipuolinen ammatti on kyseessä ja mitä kaikkea täällä pystyy tekemään. Olen viihtynyt todella hyvin varusmiespalveluksessa ja päätin, että miksei voisi tehdä tätä ammatikseen, kun täällä kerran viihtyy.

Ahlgren kuvailee valintakokeiden tunnelmaa mukavaksi, ja kanssahakijoita hyviksi ja motivoituneiksi tyypeiksi. Valintakokeen fyysisen kunnon testien jälkeen uimaan innostunut Ahlgren kuvailee Santahaminan toukokuista merivettä ytimekkäästi:

- Olihan toi aika lämmintä.

Vaikka opiskelijoiden henki ja asenne ovat vuosien saatossa pysyneet muuttumattomina, Kadettikoulun opiskelijoissa on nähtävissä kehitystä etenkin teknisten- ja tietoteknisten valmiuksien osalta. Kadettikoulun johtaja, eversti Nurmela korostaa myös opiskelijoiden yksilöllisyyden merkitystä:

- Vaikka koulutuksessamme on tietyt raamit ja säännöt, emme yritä laittaa opiskelijoita mihinkään vakiomuottiin. Kurssihenki muodostuu erilaisten yksilöiden ja persoonien kohtaamisesta. Se, millaisen urapolun haluaa kulkea, riippuu paljon omista päämääristä ja valinnoista. Varmaa kuitenkin on, että opiskelijaksi valituilla on mielenkiintoinen, monipuolinen ja entistä kansainvälisempi ura edessä.