Rivit suoriksi ja kohti työelämää - kadetit juhlivat valmistumistaan perjantaina 29. elokuuta 2025

109. kadettikurssi ja 92. merikadettikurssi valmistuivat perjantaina 29.8.2025 sotatieteiden kandidaateiksi. Puolustusvoimien ylipäällikkö, tasavallan presidentti Alexander Stubb ylensi yhteensä 173 valmistuvaa kadettia luutnanteiksi Presidentinlinnan Valtiosalissa.

Juhlallisuudet alkoivat Maanpuolustuskorkeakoulun sankariaulassa, jossa kadetit kunnioittivat sodissa kaatuneiden kadettiupseerien muistoa. Päivä jatkui Hietaniemen hautausmaalla, jossa laskettiin seppeleet sekä Sankariristille että Suomen marsalkka Mannerheimin haudalle. Tämän jälkeen kadetit järjestyivät Eduskuntatalolla ja marssivat näyttävästi Helsingin keskustan läpi Presidentinlinnalle. Marssiosasto koostui kadettikurssin johtajista, puolustushaarakoulujen johtajista, 109. kadetti- ja 92. merikadettikurssista, Kadettikoulun sekä Maa-, Meri- ja Ilmasotakoulujen lippuvartioista sekä Kaartin soittokunnasta.

Valmistumispäivä on perinteikäs tapahtuma, joka on monilta osin säilynyt samanlaisena jo yli sadan vuoden ajan, ensimmäisestä kadettikurssista lähtien. Yksi merkityksellisimmistä perinteistä on tasavallan presidentin ylentämistilaisuus, joissa kadetit saavat luutnantin arvon ja heidät nimitetään virkaansa. Presidentin lisäksi myös puolustusministeri Antti Häkkänen ja Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola olivat onnittelemassa tuoreita luutnantteja.

Päätöstilaisuutta juhlittiin perinteiden mukaisesti Helsingin yliopiston juhlasalissa. Tilaisuudessa puhui Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola ja Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Mika Kalliomaa, sekä kadettikurssin priimus luutnantti Aapo Ankeriasniemi. Luutnantit saivat tutkintotodistuksensa ja opinnoissaan menestyneitä palkittiin stipendein. Rehtori jakoi myös kunkin puolustushaaran perinnemiekat neljälle eri luutnantille. Jaetuilla perinnemiekoilla on arvokas ja pitkä historia, josta voit lukea lisää tästä tiedotteesta.

Upseerin ura vaatii jatkuvaa kehitystä

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori Mika Kalliomaa painotti puheessaan suomalaisen upseerikoulutuksen vankkoja perinteitä. Upseerit liittyvät valmistumisen myötä osaksi katkeamatonta kadettiupseerien ketjua, jonka juuret ulottuvat aina 1700-luvulle, Haapaniemen sotakouluun saakka. Hän myös kannusti tuoreita luutnantteja jatkamaan itsensä kehittämistä ja haastamista myös työelämässä.

"Pääsette osoittamaan valmiutenne toimia niin hyvinä johtajina ja esimiehinä kuin myös hyvinä alaisina. Kehittäkää itseänne aktiivisesti alusta saakka. Kukaan meistä ei ole valmis", sanoo Kalliomaa.

Rehtori kehotti nuoria upseereita pitämään huolen sekä itsestään että läheisistään. Kalliomaan mukaan upseerin ammatissa henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpito korostuu erityisen paljon, ja myös läheiset ovat tärkeä voimavara vaativalla uralla.

"Toimintakyvyssä fyysinen, henkinen, eettinen ja sosiaalinen osa-alue kietoutuvat toisiinsa erottamattomasti. Nämä asiat ovat yhtä tärkeitä kuin upseerin tiedollisten ja taidollisten osaamisten ylläpito muuttuvassa maailmassa."

Itsensä kehittäminen ja jatkuva oppiminen oli myös kurssin priimuksen, luutnantti Aapo Ankeriasniemen, puheen keskiössä.

“Emme ole maalissa ja tämän me kaikki myös tiedämme. Tämä on välitavoite, ponnahduspiste tuleviin pyrkimyksiin. Heti kun juhlahumusta päästään ja pöly laskeutuu, laitetaan rivit suoraksi, kääritään hihat – ja käydään työhön.”

Ankeriasniemi muistutti kuulijoita siitä, ettei upseerikoulutus ole vain luentosalissa istumista tai sotaharjoituksissa toimimista. Se on jatkuvaa esimerkin näyttämistä, jonka kärjessä toimintaa johtaa yhteiset arvot ja asennekasvatus. Opiskeluvuosiin onkin kuulunut vilkasta ajatustenvaihtoa ja yhdessä tekemistä, jotka ovat tehneet kurssista tiiviin yhteisön.

“Voin taata, että tästä joukosta ei puutu rohkeutta, ongelmanratkaisukykyä tai toverihenkeä. Me olemme kuitenkin rauhantekijöitä, emme kiihkoilijoita. Hyvä kasvatus on taannut sen, että tunnistamme rauhan merkityksen, mutta emme epäröi, jos meitä uhataan”, Ankeriasniemi toteaa.

Kadettimiekka – symboli vastuusta ja johtajuudesta

109. kadettikurssi ja 92. merikadettikurssi ovat myös ensimmäiset 40 vuoteen, joille on valmistumisen yhteydessä luovutettu henkilökohtaiset kadettimiekat. Kukin miekka on mitoitettu kantajalleen, ja niihin on kaiverrettu jokaisen kadetin nimi sekä kadettinumero. Vuonna 1985 lakkautettu perinne saatiin tuotua takaisin neljän vanhemman upseerin aloittaman miekkahankkeen myötä, ja sen toteutumisen on mahdollistanut laaja joukko yksityisiä lahjoittajia ja yrityksiä. Kadettien miekat valmistaa saksalainen WKC Solingen, joka tuottaa myös suomalaiset tohtorimiekat. Hankkeen tarkoituksena on ylläpitää perinnettä tulevillekin kadettikursseille. Miekka on alkujaan ollut sotilasjohtajan arkinen työkalu, mutta nykyään se symboloi upseerin vastuuta johtajuudesta ja velvollisuudentuntoa omaa tehtävää kohtaan. 

Perinteet säilyvät kansainvälisessä ympäristössä

Valmistuvat upseerit aloittivat opintonsa 31.8.2022. Kurssin aikana Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut merkittävästi Ukrainan sodan myötä, ja Suomesta on tullut Naton jäsenmaa. Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola kuvasi puheessaan Suomen turvallisuusympäristön muutosta. Nykyhetkeä määrittelee sekä suomalaisille jo tutut uhat että uudet haasteet, kuten laaja-alainen vaikuttaminen ja uusien teknologioiden vaikutus taistelukenttään. Teknologian kiihtyvästä kehityksestä huolimatta upseerin tärkeimpiä piirteitä; osaamista ja luonnetta ei voi ostaa. Niitä voi vain kehittää. Jaakkola kannusti luutnantteja suhtautumaan uusiin haasteisiin ja kansainvälistyvään ympäristöön positiivisesti ja uteliaisuudella.

”Kansainvälisyys ja monikansallinen toiminta tulevat olemaan teille arkipäivää. Kehittäkää osaamistanne tällä alueella alusta alkaen. Luokaa tuttavuussuhteita liittolaistemme asevoimien henkilöstöön. Hämmästytte, miten ihmiset ja asiat tulevat eteenne myöhemmin urallanne”, Jaakkola kertoo puheessaan.

Tuoreilla luutnanteilla on tästä kuitenkin jo kokemusta, sillä valtaosa heistä on päässyt opintojen aikana osallistumaan erilaisiin kansainvälisiin harjoituksiin, ja kadettikoulu on aktiivisesti ottanut osaa myös sotilastaitokisoihin eri maissa. Kansainvälistymisestä huolimatta suomalaisen upseerikoulutuksen ydin on säilynyt muuttumattomana jo vuosisatojen ajan.

“Upseerien ammatin eetos on toimia yhteiskunnan palveluksessa. Yhteisen edun asettaminen aina viimekätisesti oman edun edelle on yksi tapa määritellä yhteiskunnassa palvelemista”, Kalliomaa kuvailee.

Valmistuneet aloittavat ensi maanantaina viiden vuoden mittaisen työelämäjakson, jonka aikana valtaosa upseereista toimii varusmiesten kouluttajina perusyksiköissä ympäri Suomea. Ennen paluuta Santahaminaan maisteriopintojen merkeissä edessä on siis vielä paljon Maanpuolustuskorkeakoulussa opittujen taitojen soveltamista ja syventämistä käytännössä.

"Huomenna matka jatkuu. Puolustuskykyä ei rakenneta siinä vaiheessa, kun kriisi on ovella. Työ tehdään tässä hetkessä. Huominen ei tule kysymään, oletko valmis. Jos ette te, niin kuka?" Jaakkola toteaa.

Onnea valmistumisen johdosta ja menestystä tulevaisuuden työtehtäviin!