Esittelyssä: apulaisprofessori Mikko Karjalainen

Maanpuolustuskorkeakoulu 2.7.2019 13.04
Kolumni

Mikko Karjalainen toimii sotahistorian apulaisprofessorina Sotataidon laitoksella, ja hänen erikoisalanaan on erityisesti Suomen sotien historia, vuodet 1939–1945. Sotahistoriaa tutkitaan lukuisissa yliopistoissa Suomessa, mutta Maanpuolustuskorkeakoulun näkökulma siihen on erityisesti Suomen itsenäisyyden ajan sotahistoria sekä sotataidon historia.

– Jos katsotaan sitä sotien ajan historiaa, joka näkyy isänpäivä- ja joulukatalogeissa, koostuu se pääasiassa sotahistoriallisista tietokirjoista, jotka käsittelevät yksittäisen ihmisen sodan ajan kokemuksia tai vastaavia. Meidän tutkimuksemme taas kohdentuu siihen, miten puolustusjärjestelmä on kehittynyt ja mitä kokemuksia sodista tuli sodan jälkeiseen puolustusjärjestelmän kehittämiseen ja niin edelleen. Sota on niin monitahoinen ilmiö, että erilaisia näkökulmia riittää tutkittavaksi, Karjalainen kertoo.

Tulevat tutkimukset käsittelevät kokeilu- ja kehittämistoimintaa

Projekteja on sotahistorian alalla ja Karjalaisella itsellään useita limittäin. Tänä vuonna alkanut tutkimusprojekti käsittelee Puolustusvoimien kokeilu- ja kehittämistoiminnan historiallisia juuria. Ulkopuolisella säätiörahoituksella toteutettava tutkimushanke on kolmiosainen, ja sen ensimmäisessä niteessä selvitetään kokeilu- ja kehittämistoimintaa ennen toista maailmansotaa. Kirjoittajia on vajaa parisenkymmentä. Toisessa niteessä tarkastellaan sotavuosien aikaista kokeilutoimintaa, ja kolmannessa, vuonna 2023 ilmestyvässä niteessä sodanjälkeistä kylmän sodan aikaa.

Tulevana syksynä Karjalaiselta ilmestyy teos Mannerheimin päämaja – sodanajan johtoesikunta 1918–1945. Teoksessa hän avaa päämajan toimintamekanismeja. Sotien ajan päämaja on ollut vuosikymmenet tutkimusteema, jota on kyllä sivuttu, mutta varsin vähän tutkittu. Karjalaisen tavoite on tutkimuksessaan nostaa esiin nimenomaan se sotien ajan johtoesikunta, joka toimi ylipäällikkö Mannerheimin taustalla.

Oman tutkimuksen ohella Karjalaisen toimenkuvaan kuuluu muun muassa tutkimusmenetelmäopetusta ja opinnäytteiden ohjaamista eri kurssitasoilla. Erityisesti Karjalainen nostaa esiin aktiivisen ja laajuudeltaan noin 20 henkilön sotahistorian tohtoriopiskelijaryhmän.

– Elokuussa 2019 eläköityvän sotahistorian professori Vesa Tynkkysen kanssa olemme pyrkineet kehittämään sotahistorian tohtorikoulutusta siihen suuntaan, että se antaisi historiantutkimuksen näkökulmasta myös yleisiä eväitä kriittiseen ajatteluun. On kapeakatseista luokitella tutkijavalmiuksia vain yksittäisen oppiaineen näkökulmasta. Tohtoriopintojen tavoitteena pitää olla myös yleisemmin kriittisen ajattelun kehittäminen ja sitä kautta edellytysten luominen vaativien tehtävien hoitamiseen, Karjalainen analysoi.

Historia tulevaisuuden tukena

Sotataidon laitoksen ja sotahistorian oppiaineen tutkimukselliseen tulevaisuuteen Karjalainen suhtautuu valoisasti. Yhteistyö sotahistorian, strategian sekä operaatiotaidon ja taktiikan välillä on tiivistä ja hedelmällistä. Karjalainen pohtii sotahistorian sekä operaatiotaidon ja taktiikan tutkimuksen välisen linkin olevan niin ilmeinen, että sitä on jatkossa hyödynnettävä yhä voimakkaammin. Ajatuksen läpiajaminen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä.

– Historiallisten juurten ymmärtämisestä on ammennettavissa nykypäivänkin tutkimukseen. Meillä on tehty ja on tekeillä useita kiinnostavia sotahistorian alan väitöskirjoja, jotka ovat hyödyksi Puolustusvoimien kehitykselle myös nykypäivänä. Ylipäänsä uusinta tutkimusta, jota eri puolilla korkeakouluamme tehdään, pitäisi ja voisi hyödyntää eri oppi- ja kurssitasoilla nykyistä säännönmukaisemmin ja voimakkaammin. Akateeminen perinteemme osana sotilaskoulutusta kehittyy hurjaa vauhtia, ja minulla on vakaa usko, että kun Maanpuolustuskorkeakoulu täyttää sata vuotta, meillä on todella voimakas tutkimustraditio, Karjalainen summaa.

Työ ja koulutus