Kadettikoulutuksen mahdollistajat

Maanpuolustuskorkeakoulu 24.1.2019 13.51
Kolumni

Kadettikoulutus on Maanpuolustuskorkeakoulun näkyvin osa. Kadettien miekat kiiltävät ja marssi on hiottu paraatikuntoon, mutta täysin tyhjästä koulutus ei kuitenkaan synny. Maanpuolustuskorkeakoulussa ja muualla Puolustusvoimissa työskentelee paljon eri alojen asiantuntijoita, jotka ovat omistautuneet kadettikoulutuksen mahdollistamiselle.

Kadettien koulutus koostuu 180 opintopisteestä, jotka muodostavat sotatieteiden kandidaatin tutkinnon. Lisäksi opiskelija suorittaa 30 opintopisteen verran sotilasammatillisia opintoja. Tutkinnon yhteisten opintojen vastuu on Maanpuolustuskorkeakoululla, kun taas koulutusohjelmakohtaisten opintojen toteuttamisesta vastaavat Maasotakoulu, Merisotakoulu ja Ilmasotakoulu. Jokaisella opiskelijalla on koulutusohjelman sisäinen opintosuunta, joita ovat muun muassa tiedustelu, logistiikka, merivartio ja lentotekniikka. Opintosuuntakohtaiset opinnot toteutetaan puolestaan puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluissa, jotka ovat ympäri Suomea sijaitsevia pienempiä, erikoistuneita sotilasoppilaitoksia.

Maanpuolustuskorkeakoulun vararehtorille, eversti Markku Hutkalle yhteistyö puolustushaara- ja aselajikoulujen kanssa on laadunvarmistusta ja yhteensovittamista. Vaikka opetuksellinen vastuu onkin Santahaminan ulkopuolella, Maanpuolustuskorkeakoulu johtaa ja valvoo näissä kouluissa tapahtuvaa kadettien opetusta. Vararehtorin arkeen kuuluu hallinnollisten asioiden lisäksi siis myös paljon yhteydenpitoa. Yhteydenpito Maanpuolustuskorkeakoulun ja muiden opetusta antavien koulujen välillä toteutuu usealla tasolla. Kaikille opetuksen kanssa työskenteleville löytyy toisista kouluista yhteyshenkilö, jonka kanssa vaihdetaan tietoa koskien opetusta.

– Johtaminen ja yhteistyö ovat jatkuvaa toimintaa, mikä näkyy eri tasoilla lähes viikoittain. [– –] Tiiviillä yhteistyöllä varmistamme sen, että upseerin tutkintoon kuuluvat sotilasammatilliset opinnot on nidottu kiinteäksi osaksi kokonaisuutta ja tuottavat vaaditun ammatillisen osaamisen, Hutka kertoo.

Opettajat ja opiskelijat tiiviissä yhteistyössä

Puolustushaara- ja aselajikouluissa opetuksesta vastaa suurimmaksi osaksi näiden koulujen henkilökunta. Maanpuolustuskorkeakoululla on oma opettajakuntansa, jossa työskentelee iso joukko alansa asiantuntijoita. Majuri Kimmo Sirniö opettaa kadeteille ja maistereille sotataidon perusteita. Perusopintojen vaiheessa on tärkeä varmistaa, että kadetit saavat perusteet jokaisen puolustushaaran toiminnasta ennen omaa erikoistumistaan. Muun muassa taktiikan kursseilla tutustutaan puolustushaaroihin yleisesti.

Opettajan työ yliopistossa on monipuolista, ja se haastaa Sirniön mukaan sopivasti. Oppituntien suunnitteluun kuluu luonnollisesti paljon aikaa. Tehtävänä on muun muassa valmistella opetusmateriaali sekä pohtia aiheeseen sopiva opetustapa. Kaikki oppijat eivät ole samanlaisia, ja opettajan pitää sovittaa opetus eritasoisille opiskelijoille, koska toiset ovat valmiita omaksumaan hyvinkin paljon uutta asiaa tiedonnälkäänsä, toiset kaipaavat enemmän aikaa perusasioiden läpikäymiseen. Luentosaliin istahtavat kadetit näkevät siis vain jäävuoren huipun opettajan tekemästä työstä.

Henkilökohtaista vuorovaikutusta kadettien kanssa Sirniö käy esimerkiksi ohjatessaan opinnäytetöitä. Nuorista opiskelijoista hänellä on pelkkää hyvää sanottavanaan.

– Opettajan näkökulmasta on erittäin mukavaa tehdä yhteistyötä kadettien kanssa. He ovat oppimishaluisia, ja näkee, että heitä aidosti kiinnostaa – oppimisen halu on valtava. Tämähän tietysti tekee opettajan työstä mielekästä, Sirniö kehuu.

Kurssisihteeri varmistaa tutkintojen rakentumisen

Opintojen rullaamisesta saa kiittää vankkoja taustajoukkoja. Kadettien koulutuksen käytännön suunnittelu tapahtuu Opintoasiainosastolla, jossa työ on monen tekijän tiimipeliä. Kadettien kurssisihteerinä toimiva Sari Valonen nauttii työstään, sillä hänen panoksensa vaikuttaa välittömästi opiskelun sujuvuuteen.

Kurssisihteerin tehtäviin kuuluu paljon rutiininomaisia toimenpiteitä, mutta esimerkiksi uusi opintohallintojärjestelmä ja vierailut kadettien oppitunneilla tarjoavat edelleen uusia haasteita. Erityisen tärkeäksi Valosen työ nousee lukuvuoden alussa, jolloin hän luo opiskelijoille henkilökohtaiset opetussuunnitelmat eli HOPSit. Vuoden aikana suunnitelmia muokataan ja täydennetään, ja Valonen toimii askarruttavissa tilanteissa asiantuntijana kadettien kysymyksiin. Etäisyyttä hän ei halua itsensä ja kadettien väliin syntyvän.

– Varsinkin uuden kurssin aloittaessa pyrin heti tekemään naamani tutuksi ja itseni helposti lähestyttäväksi olemalla mukana kadettien ensimmäisillä oppitunneilla. Tällöin heidän on helpompi lähestyä ja tulla kysymään neuvoa tai pyytämään esim. opiskelutodistusta. Minusta on tärkeää olla osaltani tukena ja apuna heti opintojen alusta alkaen, jotta itse opiskelu pääsisi opiskelijoilla alkamaan jouhevasti, Valonen perustelee.

Opintoasianosastolla yhteistyö sujuu hyvin, ja Valonen kehuukin mahtavaa työporukkaa. Kuten muut, hänkin mainitsee yhdeksi työnsä parhaimmista puolista kadettien kanssa työskentelyn.

Itsenäisen Suomen kadettikoulutus täyttää vuoden alussa 100 vuotta. Merkkivuosi huomioidaan Maanpuolustuskorkeakoulussa erilaisten artikkelien ja tapahtumien muodossa. Juhla huipentuu 1. helmikuuta Senaatintorilla järjestettävään paraatiin, jota seuraamaan on vapaa pääsy.

Muut tapahtumat