Ryhmätyöt syventävät sotahistorian maisteriopiskelijoiden osaamista

Maanpuolustuskorkeakoulu 7.5.2019 15.08
Kolumni

Ryhmässä työskentely on keskeinen osa upseerin ammattia. Yliluutnantti ja sotahistorian pääaineopiskelija Santtu Kauppinen toteaa ryhmätyöskentelyn olevan varsin tuttua jo työelämästä.

Sotahistorian tutkimuksessa arkistolähteet ovat keskeisessä roolissa

Sotahistorian pääaineopiskelijat laativat kenraalimajuri Aarne Heikinheimon elämää ja vaiheita käsittelevän tekstin tavoitteenaan soveltaa tutkimusmenetelmäkoulutuksen oppeja käytännössä. Ryhmän jäsen, Santtu Kauppinen kertoo, että aihe annettiin opiskelijoille valmiina. Hän kuitenkin toteaa, että Heikinheimoa ei ole aikaisemmin tutkittu juuri ollenkaan, sillä talvisota alkoi Heikinheimon kuoltua ja hänen merkityksensä on jäänyt täten hieman sodan tapahtumien varjoon.

Sotahistorian opinnoissa lähteinä hyödynnetään Kauppisen mukaan aikaisempaa tutkimusta, mikäli sellaista on saatavilla ja arkistolähteitä. Heikinheimosta tehdyssä esseessä käytetyissä lähteistä arkistolähteitä oli ryhmän arvion mukaan noin 80%. Kauppinen kertoo, että arkistolähteiden käyttäminen on aikaa vievää, sillä esimerkiksi kansallisarkistoon ja kansalliskirjastoon on mentävä paikan päälle tutustumaan materiaaliin, jonka lisäksi on tunnettava, miten arkistot on muodostettu. Sirpaleisten aineistojen tulkintaan kuluu enemmän aikaa kuin valmiin tutkimuksen tulkintaan. Santahaminassa sijaitseva Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto toimii Kauppisen mukaan kuitenkin varsin hyvin ja valikoima vastaa opiskelijoiden tarpeita. Merkittävä osa kirjoista on saatavilla myös verkkoaineistoina.

Ryhmätyöt kehittävät erityisesti organisointikykyä ja aikataulutusta

Santtu Kauppinen selventää, että nyt valmistuneen esseen laatimiseen oli varattu kaksi viikkoa. Prosessin alussa ryhmä päätti koota ennakkotiedot, jakaa tehtävät pareittain ja tutustua lähteisiin arkistossa. Työn edetessä osuudet koottiin yhteen, niitä vertailtiin, työtä muokattiin ja editoitiin, jonka jälkeen työ palautettiin työn ohjaajille. Työn editointia ja muokkausta jatkettiin vielä palautteensaamisen jälkeen. Kauppinen kertoo, että työn tekeminen ryhmässä vaati tietojen jakamista keskenään ja näin ryhmän jäsenet saivat mahdollisuuden opettaa toisiansa. Kauppinen toteaa, että ryhmätekstin laatiminen valmisti opiskelijoita pro gradu -tutkielman tekemiseen, vaikka se tehdäänkin yksilötyönä. Tutkimusmenetelmien käytön harjoittelu tuki oman tutkielman laatimista.

Ryhmätyön valmistelu ja tehtävien jako onnistuivat Kauppisen mukaan "sotilaallisen helposti", sillä maisterivaiheen opiskelijoiden opintoihin kuuluu esimerkiksi esikuntatyöskentelyä ja ryhmässä toimiminen on tuttua työelämästä. Haasteita kirjoitusprosessille aiheuttivat Kauppisen mukaan lähinnä aikataululliset rajoitukset ja ryhmäläisten ympäri Suomea sijoittuvat kotipaikkakunnat. Ryhmä- ja paritehtäviä on maisterikurssilaisten opintojen varrella jatkuvasti erilaisissa yhteyksissä ja niihin liittyy usein myös tulosten esittely.

Sotahistorian opetus Maanpuolustuskorkeakoulussa

Sotataidon laitos opettaa operaatiotaitoa ja taktiikkaa, sotahistoriaa ja strategiaa. Sotahistorian pääopettaja, everstiluutnantti Rauno Leppiviita nimeää sotahistorian opetuksen keskeiseksi tavoitteeksi tukea erityisesti operaatiotaidon ja taktiikan opetusta tuomalla siihen mukaan historiallisen viitekehyksen. Lisäksi Leppiviita mainitsee päätöksentekotilanteen arviointikyvyn kehittämisen eri kurssitasoilla. Myös puolustushaarojen yhteistoiminnan ja sotataidon taustan ymmärtäminen ovat opetuksen keskiössä.

Sotahistorian opetuksessa käytetään Maanpuolustuskorkeakoulussa monipuolisia opetusmenetelmiä. Leppiviidan mukaan perinteiset yliopistoluennot eivät ole pääroolissa sotahistorian opetuksessa ja kurssitasosta riippuen suuri osa opetuksesta toteutetaan esimerkiksi vuorovaikutteisia keinoja käyttäen. Opetuksessa käytetään esimerkiksi edellä mainittuja ryhmätöitä, virtuaalista oppimisympäristöä ja opintomatkoja.

Sotahistorian maisterikurssilaisten tutkimusmenetelmäkoulutuksen ryhmätyö: Jääkäristä jalkaväen tarkastajaksi – kenraalimajuri Aarne Heikinheimon sotilasuran vaikutus jalkaväen kehitykseen on luettavissa otsikkoa napauttamalla. Tekstin ovat kirjoittaneet yliluutnantit Mika Etelänsaari, Matti Heiskala, Santtu Kauppinen, Leo Laine, Simo Mynttinen ja Ari Riikonen.