Salpa-asema Suomen puolustuksen takalukkona

Maanpuolustuskorkeakoulu 17.9.2018 10.22
Tiedote

Maanpuolustuskorkeakoulun järjestämä yleisöluentosarja alkaa to 20.9.2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa teemalla ”Raskaat sotavuodet”. Ensimmäisellä luentokerralla yleisölle tarjotaan mahdollisuus perehtyä itsenäisen Suomen raskaisiin ensimmäisiin vuosikymmeniin eturivin asiantuntijoiden ja tutkijoiden johdattamana. Everstiluutnantti, sotatieteiden tohtori Janne Mäkitalo avaa poikkeuksellisen Salpa-aseman tarkoitusta ja merkitystä Suomen puolustukselle talvisodan ja jatkosodan aikana.

Suomen Salpa on toisen maailmansodan aikaisen suomalaisen sota- ja linnoittamistaidon pysyvin merkki maastossamme. Linja muodostui muun muassa sadoista teräsbetonikorsuista ja tuhansista kenttälinnoitteista kilometrikaupalla kaivettujen taisteluhautojen lisäksi. Suomenlahdelta Petsamoon ulottuvan puolustuslinjan rakennus alkoi välirauhan aikana, mutta urakointi käynnistyi uudelleen jatkosodan loppupuolella kesäkuussa 1944. Mäkitalo haluaa esityksessään syventyä selittämään Salpa-aseman sotataidollista merkitystä.

- Idea, jolla Salpa-asemaa oli tarkoitus käyttää, sekä käyttöperiaate, miten suomalaisia joukkoja aiottiin ryhmittää ja käyttää välirauhan rikkoutuessa ja puna-armeijan hyökätessä, ovat hyvin mielenkiintoisia, Mäkitalo arvioi.

Jatkosodassa puolustus perustui Karjalankannaksella kolmeen puolustuslinjaan: pääasema, Vammelsuun–Taipaleen linja sekä Viipurin–Kuparsaaren–Taipaleen linja. Pääaseman murruttua myös sitä lähellä sijainnut VT-linja murtui Kuuterselässä jo neljän vuorokauden kuluttua. Kannaksen viimeiset puolustusjärjestelyt sijoittuivat siis VKT-linjalle. Kymmenien kilometrien päässä Karjalan kannaksesta ja VKT-aseman läntisestä siivestä sijaitsi vielä osittain keskeneräinen Salpa-asema. Salpa-aseman merkitys olisi voinut olla ratkaiseva Suomen itsenäisyydelle, eikä luennon nimi ole syyttä "Salpa-asema – Suomen viimeinen puolustuslinja".

- Jos olisi käynyt niin, että [VKT-linjan] rintama olisi murtunut heinä-elokuussa 1944, olisimme joutuneet taistelemaan Salpa-asemassa. Se olisi ollut ihan sananmukaisesti sitten Suomen viimeinen puolustuslinja: sen takana ei ollut enää tehty mitään, Mäkitalo kiteyttää.

Evl, ST Janne Mäkitalo on operaatiotaidon ja taktiikan sotilasprofessori Maanpuolustuskorkeakoulussa. Hänen tutkimus- ja opetusalansa on suomalainen sotataito. Mäkitalo toivoo luentonsa muodostavan yleisölle uudenlaisen mielikuvan Salpa-asemasta.

- Moni ajattelee Salpa-asemasta näiden linnoitteiden takia, että ne olivat teräsbetonisia bunkkereita, jossa jäykästi puolustauduttiin puolustus- ja kulutustaistelua käyden ja että kaikki joukot olivat niissä asemissa ja taisteluhaudoissa. Se ei lainkaan ollut tällä tavalla, vaan sitä aiottiin sekä taktisesti että operatiivisesti käyttää eri tavalla puolustustaistelun tukena liikkuvan puolustuksen runkoryhmityksenä.

Mäkitalon sekä muiden eturivin asiantuntijoiden luentoja pääsee seuraamaan 20.9 Helsingin yliopiston juhlasalissa osana Maanpuolustuskorkeakoulun järjestämää yleisöluentosarjaa. Illan asiantuntijakattaukseen kuuluvat myös VTT, prof. Martti Häikiö sekä FT, dos. Ville Kivimäki. Yleisöluentotapahtumaan on vapaa pääsy, ja siihen voi ilmoittautua osoitteessa: lyyti.in/sotahistorialuennot