”Workshop on Military History” –konferenssi tarjosi näkökulmia Itämeren sotahistoriaan
Maanpuolustuskorkeakoulu järjesti Ahvenanmaalla 6.5.2025 sotahistorian konferenssin “Workshop on Military History”. Konferenssiin osallistujia oli niin Maanpuolustuskorkeakoulusta, Saksan Zentrum für Militärgeschichte und Socialwissenschaft der Bundeswehriltä (ZMSBw) sekä Ruotsin Försvarshögskolanilta. Seminaari oli jatkumoa aiemmalle yhteistyölle saksalaisten ja ruotsalaisten kanssa.
”Seminaarin tavoitteena oli tarkastella pohjoisen Itämeren ja Ahvenanmaan sotilaallista ja historiallista merkitystä”, kertoo konferenssin puheenjohtajana toiminut Maanpuolustuskorkeakoulun professori Petteri Jouko.
Konferenssin ohjelma tarjosi monipuolisen kattauksen esityksiä eri aikakausilta. Suomalaisten puheenvuoroissa dosentti Agilolf Kesselring tarkasteli Saksan Itämeren divisioonan roolia Suomen vapaussodassa, joka oli hänestä ratkaiseva, erityisesti Tampereen ja Viipurin taisteluissa. Apulaisprofessori Mikko Karjalainen puolestaan avasi Ahvenanmaan ja Itämeren strategista asemaa Suomelle toisessa maailmansodassa: saarten merkitys merireittien hallinnassa oli kiistaton, mutta rannikkopuolustuksen painopiste pysyi Suomenlahdella.
Ruotsalaisten esitykset toivat esiin Ruotsin erityisnäkökulmia: lehtori Håkan Jakobsson käsitteli Ahvenanmaan saarten miehitystä keväällä 1918 ja apulaisprofessori Fredrik Eriksson tarkasteli Ruotsin puolustussuunnittelua Ahvenanmaan kannalta vuodesta 1927 kylmän sodan alkuvaiheille saakka. Sen läheinen sijainti Tukholmaan nähden tarkoitti strategista dilemmaa Ruotsille niiden Venäjälle menettämisestä lähtien.
Saksalaisista esiintyjistä tutkimusjohtaja Markus Pöhlmann esitteli Saksan ensimmäisen maailmansodan operaatio Albionia, jossa myös Ahvenanmaan valtaamista Venäjältä suunniteltiin. Tohtorit Christian Jentzsch ja Martin Reesen käsittelivät Länsi-Saksan ja Saksan puolustussuunnitelmia Itämeren alueella kylmän sodan loppupuolella ja sen jälkeen. 1990-luvun Saksan puolustusministeriön näkemykset näyttäytyvät tänä päivänä sangen optimistisilta, mutta tuolloinkin armeija kaukonäköisesti varoitti uskomasta valtapelin Itämerellä loppuneen.
Esityksissä korostui saariston strateginen merkitys: hallinta edellyttää saarten ja rannikkoalueiden hallintaa sekä nopeaa toimintaa. Loppukeskusteluissa nousi esiin suurvaltojen intressien jatkuva muutos Itämeren alueella sekä puolustushaarojen yhteistoiminnan eli JOINT-operaatioiden lisääntynyt merkitys.
Myös Maanpuolustuskorkeakoulun tohtoriopiskelijat pääsivät esittelemään omia tutkimusaiheitaan posteriesityksin, ja palaute oli erittäin positiivista.
Apulaisprofessori Mikko Karjalainen suosittelee käytäntöä lämpimästi myös muille tieteenaloille. ”Oman osaamisen kehittämisen kannalta on erittäin antoisaa päästä vertailemaan tutkimustuloksia myös suomalaisen tutkijakuplan ulkopuolelle”, hän toteaa.
