Hattu ja miekka symboloivat tieteen puolustamista tohtoripromootiossa

Maanpuolustuskorkeakoulun tohtoriohjelma on ollut käynnissä vuodesta 1998 alkaen ja tähän päivään mennessä MPKK:lta on valmistunut 72 sotatieteiden tohtoria. Heistä 23 promovoidaan arvoonsa tällä viikolla vietettävässä tohtoripromootiossa. Sotatieteellinen tutkimus ei kuitenkaan ole vain sotilaiden työtä, sillä noin 20% väitelleistä tohtoreista on siviilejä monista eri taustoista. Eri tieteenalojen vuoropuhelu tuo uusia näkökulmia niin sotatieteelliseen tutkimukseen kuin Maanpuolustuskorkeakoulun toimintaan.

Maanpuolustuskorkeakoulun kolmatta tohtoripromootiota juhlitaan tällä viikolla. Kolmipäiväiseen tapahtumakokonaisuuteen kuuluu monia perinteitä, joiden myötä tohtorit saavat arvomerkkinsä, hatun ja miekan, sekä oikeuden käyttää niitä. Samalla juhla korostaa MPKK:n roolia osana tiedeyhteisöä. Promootiossa kaikille yliopistoille yhteisiä akateemisia perinteitä täydennetään koulun omilla erityispiirteillä. 

Perjantaina 19.9. promovoidaan 23 sotatieteiden tohtoria, jotka ovat moninainen joukko alan ammattilaisia ja joiden jokaisen matka MPKK:n väitöskirjatutkijaksi on ollut ainutlaatuinen. Koulutustaustasta ja aiemmasta työkokemuksesta huolimatta tavoite on sama: kehittää sotatieteellistä tutkimusta, jota voidaan hyödyntää kokonaismaanpuolustuksen rakentamisessa.

Uusia näkökulmia sotatieteisiin

Promovendi Jarkko Kosonen on taustaltaan kasvatustieteiden maisteri, mutta haave sotatieteiden yhdistämisestä siviilitutkintoon syntyi jo maisteriopintojen jälkeen vuosituhanteen vaihteessa. Pitkä ura Maavoimien henkilöstösektorin koulutusalalla tarjosi mahdollisuuden yhdistää opettajan pätevyys maanpuolustuksen kanssa, ja siksi Maanpuolustuskorkeakoulu oli luonteva valinta väitöstutkimusta varten. 

”Maanpuolustus on aiheena kiinnostanut minua aina. Kirjoitin pro gradu -työni kriisinhallintatehtävistä ja harkitsin maisteriopintojen jälkeen jopa Kadettikouluun pyrkimistä. Maisteriopintojen jälkeen kului kuitenkin vielä pitkä aika ennen kuin haave sotatieteellisen väitöskirjan toteuttamisesta tuli ajankohtaiseksi”, Kosonen muistelee.

Tutkijana London School of Economics and Political Science -yliopistossa työskentelevä Heljä Ossa puolestaan sai inspiraation väitöskirjaansa viisi vuotta ennen opintojen aloittamista. Hän oli mukana Nato-aiheisessa tutkimushankkeessa MPKK:lla, jonka aikana kollegat kannustivat Ossaa hakeutumaan tohtoriohjelmaan. 

”Tehdessämme tutkimusta Naton taakanjaosta olin pintapuolisesti tutustunut Euroopan strategiseen autonomiaan, ja väitöstutkimuksessa halusin syventyä siihen tarkemmin”, Ossa kertoo.

Sotatieteiden tohtorin tutkinto-ohjelmaan voidaan hyväksyä kuka tahansa hakija, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon. Hakijan suunnitellun väitöskirja-aiheen tulee olla kokonaismaanpuolustuksen kannalta hyödyllinen ja MPKK:lla tulee olla edellytykset sen ohjaamiseen. Hakemukselle pitää anoa puoltoa professorilta, jonka tieteenalaan käsiteltävä aihe kuuluu. Tämän jälkeen tutkimusneuvosto päättää opiskelijan hyväksymisestä ohjelmaan. Maanpuolustuskorkeakoulun verkkosivuille on koostettu tietoa tohtoriohjelmaan hakeutumisesta.

Sotatieteelliset tutkimusaiheet ajan hermolla

2010-luvun puolivälissä keskustelu maanpuolustustahdosta oli Suomessa vireää etenkin Venäjän miehittäessä Krimin niemimaan vuonna 2014. Kosonen koki tuolloin aiheen tarvitsevan uusia avauksia ja pitkän ajatustyön tuloksena syntyi väitöskirja-aihe, joka tarkastelee kansalaisten sitoutumista maanpuolustukseen ja sen eri tehtäviin. Tutkimuksen keskiössä oli kansalaisten maanpuolustussuhde ja siihen vaikuttavat tekijät. 

Väitöstutkimus nojasi kahdelta ryhmältä kerättyyn aineistoon: sotaharjoituksessa asevelvollisilla teetettyyn kyselyyn ja siviilipalvelustaan suorittavien sekä reservistä eronneiden henkilöiden haastatteluihin. Tulosten mukaan asevelvolliset ovat erittäin sitoutuneita omiin rooleihinsa maanpuolustuksessa, mutta myös siviilipalvelushenkilöt ja reservistä eronneet tahtovat aktiivisesti olla mukana rakentamassa Suomen kokonaisturvallisuutta. 

 Ossa puolestaan kirjoitti väitöskirjansa vuonna 2024 Euroopan strategisesta autonomiasta turvallisuuskontekstissa. Viimeisen vuosikymmenen aikana Yhdysvalloissa on eletty poliittisen murroskauden aikaa, joka on heijastunut myös maan kansainvälisiin suhteisiin sen Nato-liittolaisten kanssa. Näiden tapahtumien valossa Ossan väitöskirja-aihe onkin edelleen erityisen ajankohtainen.

Väitöskirjassa tutkittiin, miten eri toimijat Yhdysvaltojen poliittisella kentällä määrittelevät Euroopan strategisen autonomian sekä analysoi näkökulmia, jotka nousevat esiin amerikkalaisessa keskustelussa Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta puhuttaessa. 

Tutkimuksessa tarkasteltiin kahta pääryhmää: poliittisia päätöksentekijöitä sekä ulkopoliittisia vaikuttajia. Näiden ryhmien tuottaman materiaalin pohjalta tehty analyysi tarjoaa kattavan kuvan amerikkalaisista näkemyksistä liittyen Euroopan turvallisuuteen. Tutkimus osoitti, että amerikkalainen keskustelu Euroopan strategisesta autonomiasta on moniulotteista ja -äänistä, eikä ole olemassa vain yhtä lähestymistapaa Euroopan turvallisuuteen ja puolustukseen.   
 
Itsenäistä työtä osana tiedeyhteisöä
 
Kososen mukaan Maanpuolustuskorkeakoululla väitöstutkimusta tekevien joukko on moninainen - osa tekee väitöstutkimusta päätoimisesti, osa yhdistää opinnot ja väitöstyön tekemisen omaan päivätyöhönsä. Tohtoriopintojen tekeminen poikkeaakin merkittävällä tavalla alemmista tutkintotasoista, sillä väitöskirjan kirjoittaminen on pitkälti itsenäisesti tehtävää työtä, joka vaatii opiskelijalta huomattavan määrän aikaa ja resursseja.

Tutkimuksen suuresta työmäärästä huolimatta Ossa kuvailee kokemustaan MPKK:lla erittäin positiiviseksi. Yksilötyön vastapainona oli myös yhteisiä kursseja, joilla pääsi vaihtamaan ajatuksia muiden opiskelijoiden kanssa ja korona-ajan etäluentoja kompensoi onnistunut opintomatka Brysseliin. Matkan aikana opiskelijat pääsivät tutustumaan paremmin Natoon, Euroopan parlamenttiin sekä toisiinsa. Ossa kuvailee lähestyvää promootiota kirsikkana kakun päällä, kun tohtorit pääsevät viimein juhlimaan saavutuksiaan yhdessä.

Kosonen taas odottaa tohtoripromootiota, sillä luotettavan tieteellisen tutkimuksen merkitys on korostunut erityisen paljon nykyisessä informaatioympäristössä. 

”Minulle promootioon liittyen tohtorin hattu ja miekka symboloivat tieteen ja totuuden puolustamista – erityisesti aikana, jolloin korostuvat tieteen ja luotettavan tiedon merkitys sekä vastuu valheiden ja disinformaation torjumisessa”, Kosonen toteaa. 

Promovoitavia tohtoreita ja arvoonsa vihittäviä kunniatohtoreita juhlistetaan 18. – 20. syyskuuta, kun Maanpuolustuskorkeakoulun kolmatta tohtoripromootiota juhlistetaan Helsingissä! Yleisö on tervetullut seuraamaan perinteistä promootiokulkuetta perjantaina 19.9. klo 14 Ritarihuoneelta Tuomiokirkolle. Kulkueen tarkan reitin löydät alla olevasta havainnekartasta.