Kekkosen johtajuus Suomen ”nollainstituutiona”

Tutkija Tuomas Kurosen ja sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtisen tieteellinen artikkeli ”Leadership as zero-institution” on julkaistu kansainvälisessä Semiotica-lehdessä. Syksyn jo kolmannessa julkaisussaan kaksikko tarkastelee presidentti Kekkosen johtajuutta ”nollainstituution” käsitteen kautta.

Kekkonen jakaa edelleen mielipiteitä. Kyseessä oli karismaattinen ja vahva johtaja, joka kalamies- ja urheilijaimagonsa kautta mytologisoitui jo eläessään. Samalla Kekkosen asema vankistui, eikä hänen auktoriteettiaan kertaakaan kunnolla kyseenalaistettu presidentin valtakauden aikana.

– Nollainstituutioon liittyy usein, että asiat saavat niin sanotun "ylimerkityksen": instituutio ja henkilö alkavat merkitä samaa asiaa, kuten kävi esimerkiksi Kekkosen presidenttiyden kohdalla suhteessa presidentti-instituutioon. Tätä voisi verrata jykevään kiveen – kivi näyttää vahvalta ja saa siten staattisen merkityksen, mutta sisältä kivi alkaa hiljalleen hapertumaan. Maailma muuttuu, eikä annettu merkitys enää pidäkään paikkaansa. Kun kiveä myöhemmin kolhaistaan, se murenee ja jättää valtatyhjiön. Tästä käsite nollainstituutio, Huhtinen aukaisee käsitettä.

Tutkijat tarkastelevat Kekkosesta tietoisesti rakennettua johtajamyyttiä erityisesti symbolisen "kalamiehen" kautta. On kysyttävä, miten demokraattisessa yhteiskuntajärjestyksessä voi ylipäätään syntyä nollainstituutioiden kaltaisia rakenteita. Onko merkittävä demokratiavaje sen edellytys? Yhä tänäkin päivänä tämä on aiheellinen kysymys, onhan demokraattinen johtajakäsitys ottanut taka-askelia erityisesti viime vuosina. Artikkelissa käsitellään myös suomettumisen analyysin kautta nollainstitutionalisoitunutta johtajuutta suhteessa totalitarismin eri muotoihin.

Kekkonen on havainnollistava esimerkki nollainstituution käsitteestä - artikkelin aihe saikin alkunsa esimerkiksi Kurosen väitöskirjasta, joka käsitteli Kekkosen johtajamyytin rakentamista tämän kalastusvalokuvien avulla. Suomessa organisaatiokysymyksiä on tarkasteltu melko vähän semiotiikan keinoin, ja siten artikkeli onkin hyvällä tavalla tuore. Edellisten julkaisujen tapaan aihe on jälleen myös ajankohtainen, ja täten kansainvälistäkin akateemista mielenkiintoa herättävä.

Artikkeli on verkossa maksullisesti luettavissa - ilmaisen tiivistelmän voi kuitenkin lukea osoitteessa http://www.degruyter.com/view/j/semi.ahead-of-print/sem-2015-0101/sem-2015-0101.xml