Kadetit vastaavat – Millainen ensimmäinen opiskelusyksy on ollut?

Millaisin odotuksin ensimmäisen vuosikurssin kadetit aloittivat opintonsa? Miltä opiskelu Maanpuolustuskorkeakoulussa on tuntunut? Entä miten kadettien arki eroaa asepalveluksesta? Neljä kadettia syyskuussa aloittaneilta 109. kadetti- ja 92. merikadettikurssilta jakavat omia näkemyksiä ja kokemuksiaan ensimmäiseltä syksyltään. 

Useamman maastoharjoituksen lisäksi kadettien syksyyn on mahtunut paljon sekä luokkaopetusta, ryhmätöiden työstöä, että omatoimista opiskelua. Teoreettinen lähestymistapa asioihin yleisesti, sekä johtamisen ja sotilaspedagogiikan opinnot kuuluvat sotatieteelliseen korkeakoulututkintoon siinä missä käytännön harjoittelu ja koulutukset.

- Armeijassa asioita lähestytään paljolti käytännön kautta, kun taas täällä opetetaan myös teoriaa toiminnan taustalla. Asioihin syvennytään siten paljon enemmän, minkä myötä on huomannut ajattelevansa asioita jo nyt eri näkökulmista kuin ennen, kadetti Juhani Juujärvi kertoo.

- Täällä otetaan myös vastuuta enemmän omasta tekemisestä kuin armeijassa. Intissä kerrotaan, mitä teet ja mihin menet, mutta täällä vaaditaan omaa suunnitelmallisuutta ja asioiden ennakointia, kadetti Toni Korhola lisää.

Ensimmäisen syksyn opinnot on rakennettu tiiviiksi paketiksi. Tavallisina päivinä kampuksella ohjelman mukainen opiskelu alkaa aamupalan jälkeen ja päättyy päivälliseen. Palautettavia tehtäviä työstetään omalla ajalla esimerkiksi iltaisin.

- Aikatauluttamisen taidosta ja kyvystä priorisoida on todella hyötyä, kadetti Eeli Jämsä toteaa.
Kokonaiskuormittavuutta opiskeluissa lisää maastoharjoitusten ja luokkaopetuksen rinnakkaisuus, mikä erottaa upseeriksi opiskelun monista muista yliopistoista.

- Harjoitusten aikaan keskitytään tekemiseen siinä hetkessä, ja muut koulutehtävät tehdään muulla ajalla. Etenkin nyt ensimmäisenä syksynä opiskelun ja muun sotilaskoulutuksen yhdistäminen on vaatinut suunnitelmallisuutta, kadetti Väinö Kieleväinen pohtii.

- Standardit ovat korkealla, kuten upseerikoulutuksessa kuuluukin olla, Juujärvi lisää.
Osana kokonaisvaltaista toimintakykyä fyysisen suorituskyvyn ylläpito ja kehittäminen ovat upseerikoulutuksessa tärkeää. Maanpuolustuskorkeakoulun erinomaiset liikuntapuitteet mahdollistavat monipuolisen urheilemisen vuodenajasta riippumatta. 

- Viikko-ohjelmiimme sisältyy liikuntaa, ja omalla ajalla kuntoa on toki myös ylläpidettävä, Jämsä kertoo.

Syksyn kohokohdat?

Maanpuolustuskorkeakouluun opiskelemaan tulevien taustat vaihtelevat niin suoritetun asepalveluksen kuin siviilikoulutuksen suhteen, joten sopeutuminen opiskeluympäristöön ja muihin käytäntöihin on yksilökohtaista. Opiskelujensa aikana kadeteilla on mahdollisuus majoittua saarella, ja suuri osa jääkin asumaan kampusalueelle. 

109. kadetti- ja 92. merikadettikurssi oli alkujaan vahvuudeltaan historiallinen, 194 kadettia. Kauppatieteitä siviilissä opiskelleen Juujärven mukaan jo opiskelijoiden määrän ja asioiden sujuvuuden kannalta yhtenevistä toimintatavoista on hyötyä:

- Yleinen oleminen kampuksella on pitkälti samanlaista kuin intissä, ainakin tähän alkuun. Mielestäni se on hyvä juttu, sillä porukan on opittava toimimaan yhteen ja yhdessä. Vaikka muutos itselläni aiempaan siviiliyliopistossa opiskeluun verrattuna on suuri, etenkin opintojen rakenteen ja valmiin aikataulutuksen myötä, tottuu tässä koko ajan paremmin uudenlaiseen ympäristöön.

- Asun ja urheilen saaren ulkopuolella. Omalla kohdallani siviilielämän ja Santahaminassa opiskelun yhteen sovittaminen on onnistunut ainakin toistaiseksi hyvin. Kadettikoulun käyneiltä tutuilta olen kuullut myös, että ensimmäisen syksyn jälkeen tahti hieman helpottaa, SM-tasolla salibandya pelaava Korhola kertoo.

Vaikka opintojen alku on ollut intensiivinen, korostavat kaikki kadetit maastoharjoitusten olleen syksyn ehdottomasti parasta antia niin uusien oppien, kokemusten kuin ryhmäytymisen kannalta. 

- Vielä ennen inttiä ajattelin, etten oikein viihdy metsässä. On hauskaa huomata nyt suhtautuvansa täysin eri tavalla. Nostaisin itse erityiseksi ensimmäisen taisteluharjoituksen, jossa tietojamme ja taitojamme yhtenäistettiin monipuolisissa rastikoulutuksissa, Jämsä kertoo.

- Kadettivetoiset harjoitukset ja koulutukset ovat olleet itselleni tärkeitä. Lisäksi erilaiset juhlatilaisuudet, joihin olemme päässeet ja auttaneet järjestelyissä, ovat jääneet hienoina kokemuksina mieleen, Kieleväinen jatkaa.

Miltä ensimmäisen vuoden loppu näyttää?

109. kadetti- ja 92. merikadettikurssin kadeteilla on ensimmäinen lukuvuosi pian puolivälissä. Katseet on osin käännetty jo alkuvuotta ja tulevaa kevättä kohti. Erityisesti tammikuista Vuosangan harjoitusta odotetaan innolla. Kolmen viikon harjoitus talvisissa olosuhteissa on toinen Maanpuolustuskorkeakoulun vuosittaisista pääsotaharjoituksista. 

- Suoritin oman palvelukseni täällä Kaartin jääkärirykmentissä, joten olosuhteiden puolesta Vuosanka on itselleni uudenlainen kokemus, Kieleväinen kertoo ja jatkaa:
- Odotan pääseväni kokemaan myös oman kehityksen sekä kouluttajana että johtajana. Niitä fiiliksiä, kun huomaa asioiden sujuvan luonnostaan ja vähemmällä jännittämisellä.
Harjoituksissa yhdistyy kadettien mukaan ryhmäkiinteyden, yhteisöllisyyden ja sotilaan perustaitojen harjaantumiseen lisäksi jokaisen henkilökohtainen kehittyminen yksilönä ja osana toimivaa joukkoa.

- Keväältä odotan yleisesti sitä, että pääsen haastamaan itseäni erilaisissa tilanteissa. Johtamisharjoitukset ovat hyviä esimerkkejä mahdollisuudesta itsensä haastamiseen ja sitä kautta myös kehittämiseen, Jämsä sanoo.

Meri- ja ilmavoimien kadeteilla on keväällä edessä myös muutto omille aselajikouluille.

- Merikadettina ehdottomasti eniten odotan harjoituksia ja Merisotakoululle siirtymistä maaliskuussa. Erityisenä nostaisin toukokuun usean viikon koulutuspurjehduksen, jonka aikana eläminen merellä tulee jokaiselle laivasto-opintosuunnan kadetille hyvin tutuksi sekä pääsemme käymään vierassatamissa ja osallistumaan laivastoharjoituksiin, Korhola kertoo.

Miksi upseeriksi?

Kadettien taustojen lisäksi myös motiivit upseerin uralle hakeutumiselle vaihtelevat, mutta tietyt seikat kuten yhteinen arvopohja vaikuttaa yhdistävän kadetteja.

- Isänmaallisuus on itselleni tärkeä arvo. Maailmassa tällä hetkellä tapahtuvat asiat ovat osoittaneet, mitkä asiat ovat tärkeitä ja minkä puolesta haluaa itse tehdä työtä, Juujärvi sanoo.

- Turvallisuus ja maanpuolustus ovat näinä aikoina erityisen merkityksellisiä. Upseerina tuntee kantavan oman kortensa kekoon näiden asioiden puolesta, Kieleväinen ja Jämsä komppaavat.

Kiinnostus upseerinuraa kohtaan herää usein asepalveluksen aikana tai sen jälkeen, mutta kyse voi olla yhtä lailla pidempiaikaisesta haaveesta tai suunnitelmista.

- Sotilasura on kiinnostanut itseäni aina. Koen olevani johtajatyyppiä, ja armeijassa reserviupseerikurssin suoritettuani valinta oli saman tien selvä: palveluksen jälkeen Kadettikouluun ja siitä upseeriksi, Korhola kertoo.

- Itselläni osasyy upseeriksi hakeutumiselle oli halu kehittyä johtajana. Sotilaskoulutus ja toimintaympäristö täällä vaikuttivat myös todella mielenkiintoisilta, Kieleväinen pohtii.

Puolustusvoimissa työskentelyssä on kadettien mukaan sen merkityksellisyyden ja yleisen kiinnostavuuden lisäksi paljon myös käytännön kannalta hyviä puolia.

- Urapolku on selkeä ja jatkokoulutusmahdollisuudet ovat tiedossa ja ennalta osin määriteltyjäkin. Työpaikkana Puolustusvoimat on suht varma ja turvallinen. Naton myötä kansainväliset tehtävät todennäköisesti tulevat lisääntymään, mikä itseäni ainakin uraa ajatellen motivoi, Juujärvi kertoo.  

- Upseerien tehtävät ovat monipuolisia. Positiivista on myös nousujohteisuus – tehtävät vaihtelevat ja kehittyvät uran edetessä, Jämsä lisää. 

Tsemppiä loppuvuoden opiskeluun ja haasteisiin koko kurssille! Olethan jo ottanut Instagramissa seurantaan kadettien ylläpitämän @upseeriksi-tilin. Tähän artikkeliin haastatellut kadetit ovat mukana päivittämässä kuulumisiaan tilille.