Kansainvälinen ulottuvuus ja sotilaallisen liittoutumisen vaikutukset sotatieteiden maisteritutkinnossa

Suomen Nato-jäsenyys luo uusia edellytyksiä upseerin uran kansainvälisemmälle luonteelle ja kansainvälinen toiminta on tulevaisuudessa yhä keskeisempi osa myös sotatieteiden maisterin tutkintoa. Samanaikaisesti Naton asettamat vaatimukset ovat omiaan muokkaamaan upseerin uraa ja koulutusta yhä monipuolisempaan muotoon.

Maanpuolustuskorkeakoulun Maisteriosaston apulaisjohtaja, komentajakapteeni Marcus Duncker kertoo, että toimintaa tullaan jatkossa kehittämään useilla eri osa-alueilla.

”Tämä (kehittäminen) ei koske ainoastaan kansainvälistä harjoitustoimintaa tai siihen liittyvää operaatiotaidon ja -taktiikan opetusta, vaan myös englanninkielistä opetusta eri tieteenaloilla lisätään tarkoituksenmukaisella tavalla.”, komentajakapteeni Duncker tähdentää.

Englannin kielen opetus onkin yhä merkittävämpi osa suomalaista upseerikoulutusta. Jokaisella opiskelijalla vieraan kielen opinnot kuuluvat osaksi tutkintoa, mikä on suurimmalla osalla tarkoittanut englannin kielen harjoittamista. Opintojaksojen lisäksi maisteriopinnoissa pyritään lisäämään englannin käyttöä esimerkiksi muun opetuksen yhteydessä sekä arjen tilanteissa opetuksen tukena. Englannin kieli tuleekin opiskelijoille koulutuksen aikana tutuksi niin teorian pohjalta kuin myös käytännönläheisesti.

Esimerkiksi Kansainvälisen harjoitustoiminnan ja kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan -opintojaksolla englanninkielinen teoriaopetus ja käytännönläheinen harjoittelu yhdistyvät sujuvasti. Opintojakso sisältää englanninkielisen käytännön harjoituksen lisäksi luento-opetusta kansainvälisestä toimintaympäristöstä, harjoitustoiminnasta ja kriisinhallinnasta. Opintojakson johtaja kapteeni Santeri Sandberg kertoo, että opintojakso valmentaa opiskelijoita tulevaisuuteen. 

”Opintojakson jälkeen opiskelijalla on muun muassa valmiudet toimia organisaationsa mukaisessa esikuntatehtävässä englannin kielellä.”, kapteeni Sandberg kiteyttää.

Mielenkiintoisia urapolkuja

Upseerinuran kansainvälistyminen tiedostetaan myös maisteriopiskelijoiden keskuudessa. Kansainvälinen koulutus on tullut tutuksi monelle jo ennen Nato-jäsenyyttä, mutta sen rooli nähdään yhä keskeisempänä liittoutumisen myötä. Sotatieteiden maisterikurssi 12:lla opiskeleva yliluutnantti Jyri-Oskari Pätäri uskoo, että Naton kautta saattaa tulevaisuudessa avautua mielenkiintoisa urapolkuja.

Pätäri kertoo myös huomanneensa, että liittouman tuomia oppeja on pyritty integroimaan osaksi maisterikoulutusta siltä osin kuin se lyhyessä ajassa on ollut mahdollista. Kyseisiä oppeja on ollut havaittavissa esimerkiksi edellä mainitulla Kansainvälisen harjoitustoiminnan ja kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan -opintojaksolla, jolla Naton taktisen tason suunnitteluohje on temmannut opiskelijan mukaansa. Myös englanninkielinen ammattisanasto on näytellyt keskeistä roolia opintojaksolla.

”Merkittävimpänä opittuna asiana on sotilas- ja ammattisanasto, jolla suomalaisen sotilaskielen voi kääntää englanniksi kansainvälisille kumppaneille ymmärrettävään muotoon”, Pätäri kertoo.

Jatkuva prosessi 

Nato-jäsenyys näkyy myös maisteriopiskelijoiden kielitaidon testauksessa. Puolustusvoimien kielikeskuksen kielikoulutussektorin johtaja Laura Murto kertoo, että englannin kielen kursseilla on järjestetty esimerkiksi Naton STANAG 6001-kielistandardin tavoitteita mukailevia kirjoitustehtäviä. 

”Naton tehtäviin lähtevien upseereiden kielitaitoa testataan Naton STANAG 6001:een perustuvalla kielitutkinnolla, joka mittaa yleistä kielellistä valmiutta. Koska jokaisessa tehtävässä on oma erikoissanastonsa, tutkinnossa ei ole sanastotehtäviä. Mitä parempi kielellinen valmius henkilöllä on, sitä nopeammin hän omaksuu uuden tehtävän vaatiman sanaston.”, Murto sanoo.

Samalla kun kielten opetus Maanpuolustuskorkeakoulussa on Nato-jäsenyyden myötä osittain uudistunut, on tärkeää muistaa, että kehitystyö on vasta alussa. Murto kertoo, että kehityskohdiksi on tunnistettu etenkin pakollisten kielikurssien rajallisuus sekä suuret ryhmäkoot. 

”Varsinkin englannin kielen koulutusta on pyritty kehittämään monimuoto-opetuksen suuntaan, resurssien sallimissa puitteissa. Moodle-ympäristössä järjestetyt kurssit tarjoavat opiskelijoille vapaavalintaisia mahdollisuuksia kehittää englannin kielen taitoaan myös pakollisten kurssien ulkopuolella”, Murto avaa. 

Murto kertoo havainneensa Nato-jäsenyyden lisänneen merkittävästi opiskelijoiden motivaatiota opiskella kieltä. 

”Vapaavalintaisia kursseja on otettu yhä enemmän osaksi tutkintoa ja aiheesta ollaan kiinnostuneempia. Motivaation kasvun ja vapaavalintaisen monimuoto-opetuksen myötä englannin kielen koulutukseen on mahdollista saada tehokas rytmitys oppimisen näkökulmasta”.