Tunnelmia SM10-maisterikurssilta

SM10-kurssilla aloittanut maisteriopiskelija, yliluutnantti Tuomas Lilja, odottaa innolla maisteriopintoja. Syyskuussa 2020 alkanut SM10-kurssi noudattaa uutta opetussuunnitelmaa, jossa valmistuneet sotatieteiden kandidaatit työskentelevät Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen määräaikaisissa viroissa viisi vuotta ennen maisterivaiheen opintoja.

Yliluutnantti Tuomas Lilja kiinnostui alun perin upseeriopinnoista varusmiespalveluksensa myötä.

– Varusmiespalvelus tuntui hauskalta ja hyödylliseltä. Minua pyydettiin jäämään töihin aliupseeriksi varusmiespalveluksen jälkeen, ja se kiinnosti. Ajattelin kuitenkin, että jos suorittaisin upseeriopinnot, pääsisin monipuolisempiin työtehtäviin ja saisin kenties tilaisuuden työskennellä myös tämän organisaation johtotehtävissä.

Lilja kertoo, että pohti muitakin uravaihtoehtoja ennen Maanpuolustuskorkeakouluun hakeutumista.

– Valitsin kuitenkin nimenomaan Maanpuolustuskorkeakoulun, koska se tarjosi selkeän suunnan tulevalle uralle ja elämälle. MPKK valmistaa opiskelijan selkeästi johonkin ammattiin, mutta samalla tämä koulutus tarjoaa monipuoliset valmiudet myös muunlaisiin töihin aktiivipalveluksen jälkeen.

Lilja on valmistunut sotatieteiden kandidaatiksi ja työskennellyt sen jälkeen viisi vuotta määräaikaisessa virkasuhteessa Puolustusvoimilla. Nyt, aloittaessaan sotatieteiden maisteriopinnot, hänelle onkin jo kertynyt useampi vuosi työkokemusta omasta aselajistaan.

– Maisteriosaston johtaja, everstiluutnantti Eero Svanberg, sanoi maisteriopintojen ensimmäisellä viikolla, että luutnanteilla on nyt tilaisuus miettiä, mitä haluamme tehdä ”isoina”. Aloittaessamme opinnot Kadettikoulussa, allekirjoitimme sitoumuksen, että työskentelemme opintojen jälkeen tietyn ajan Puolustusvoimien virassa. Nyt tämä sitoumus on täytetty ja yliluutnanteilla on siis tilaisuus miettiä, oliko tämä oikea uravalinta, Lilja kertoo. – Minusta tämä tuntuu edelleen omalta jutulta.

Kadettivaiheen opinnoissa pääsi Liljan mukaan harjaantumaan omassa aselajissa, luomaan suhteita kurssitovereihin ja oppimaan muun muassa järjestelmällisyyttä ja ajankäytön hallintaa.

– Kandivaiheessa opetus oli tasokasta: meillä oli hyviä luennoitsijoita, joista kaikki olivat oman alansa ammattilaisia. Koen, että saimme perusvalmiudet toimia esimerkiksi varusmiesten kouluttajina ja johtajina ja pääsimme näkemään myös muiden kuin oman puolustushaaramme ja aselajimme toimintaa, hän kehuu. – Joitain työelämätaitoja on kuitenkin oppinut vasta työelämävaiheessa, eivätkä opinnot ole antaneet kaikkiin asioihin valmiuksia: ymmärrän esimerkiksi vasta nyt, miten Puolustusvoimien hallinto suunnilleen toimii.

– Lisäksi tuntuu, että oman osaamisen karttuessa myös tehtävien vaikeustaso on noussut koko ajan. Nyt seuraavaksi edessä onkin sitten vaihe, että omat työtehtävät on väliaikaisesti delegoitu muille ja ainoa selkeä tavoite seuraaville vuosille on kerryttää niin paljon lisää osaamista ja tietoa kuin mahdollista. Se tulee hyvään aikaan.

Liljalle maisteriopinnot tarkoittavat uudenlaista arkea ja uutta kotikaupunkia. Vaikka osa opiskelusta toteutetaankin monimuoto-opetuksena, suuri osa opinnoista suoritetaan kuitenkin Maanpuolustuskorkeakoululla Santahaminassa.

– On hauskaa asua taas Helsingissä sekä tavata kurssikavereita monen vuoden jälkeen ja päästä jakamaan kokemuksia työelämästä, sillä kaikkia ei ole päässyt tapaamaan työtehtävissä. Mutta kyllä se varsinainen opiskelijaelämä on selkeästi jo ohi ja tässä vaiheessa keskitytään opintoihin.
Maisteriopinnoilta Lilja odottaa erityisesti mahdollisuutta syventyä Puolustusvoimien toimintakyvyn kehittämiseen eri puolustushaarojen näkökulmista. Myös teoriaosaaminen käytännön töissä kartutettujen oppien tueksi on tervetullutta.

– Minun mielestäni maisterivaiheen tavoite on, että nyt kun on nähty työelämää ja jokaisella luutnantilla on kenties käsitys siitä, mitä haluaa urallaan tehdä, niin opinnot toimivat väylänä osoittaa kiinnostusta hakeutua tietyn alan tehtäviin ja räätälöidä omaa osaamistaan sen mukaan. Myös pro gradu -tutkielma tarjoaa tilaisuuden osoittaa osaamista ja kiinnostusta tiettyä aihetta kohtaan, erityisesti jos tavoitteena on akateeminen ura.

Sotatieteiden maisterin tutkinto

Sotatieteiden maisterin tutkinnon perustehtävänä on kouluttaa Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle upseereita, joilla on keskijohdon tehtäviin vaaditut tiedolliset ja taidolliset valmiudet. Tavoitteena on luoda opiskelijoille valmiudet toimia poikkeusolojen joukkojen joukkoyksikköpäällystötehtävissä ja normaaliolojen perusyksikön päällikkötehtävissä sekä perusyksikköpäällystön kansainvälisissä tehtävissä.

Sotatieteiden maisterin tutkintoa suorittamaan voi hakeutua myös muun kuin sotatieteiden alan alemman korkeakoulututkinnon perusteella. Viranomaisyhteistyön koulutusohjelman tehtävä on kouluttaa kansallisen ja kansainvälisen turvallisuuden asiantuntijoita kokonaismaanpuolustuksen ja viranomaisyhteistyön tarpeisiin. Viranomaisyhteistyön koulutusohjelmassa suoritettu tutkinto ei anna kelpoisuutta upseerin virkaan. Hakuaika seuraavalle viranomaisyhteistyön kurssille alkaa keväällä 2021.