Esittelyssä: apulaisprofessori Tommi Koivula

Maanpuolustuskorkeakoulu 7.6.2019 10.19
Kolumni

Vuoden 2016 lakimuutoksella mahdollistettiin apulaisprofessorien ja apulaissotilasprofessorien virkojen perustaminen Maanpuolustuskorkeakouluun. Millaisia ihmisiä ja tutkimusta apulaisprofessorin nimikkeen takaa löytyy? Tutustuimme kaikkiin viiteen apulaisprofessoriin ja pyysimme heitä kertomaan erikoisaloistaan.

Tommi Koivula tarkastelee instituutioita ja strategiantutkimuksen teoriaa ja metodologiaa. Hän on toiminut syyskuun alusta lähtien Sotataidon laitoksella apulaisprofessorina. Koivulan tehtävänalana on strategia, ja opetusalana strategian tutkimuksen teoria ja metodologia, eurooppalainen turvallisuusjärjestelmä, Euroopan unioni ja Nato. Kumpikin osa-alue sisältää erittäin laajan kirjon erilaisia tutkimuskohteita. Maanpuolustuskorkeakoulun lisäksi Koivulalla on myös rauhan- ja konfliktintutkimuksen dosentuuri Helsingin yliopistossa.

Taustaansa Koivula kuvailee samankaltaiseksi kuin muidenkin apulaisprofessorien.

– Tyypillisesti pyritään aika määrätietoisesti pysymään tässä tutkijan työssä, kuvaa Koivula apulaisprofessuuriin pätevöitymistä. – Julkaisuja tuottamalla, opettamalla, pyrkimällä toimimaan tiedeyhteisössä, vaikka konferensseihin osallistumalla tai muilla tavoin olemalla läsnä tiede- ja tutkijapiireissä. Sitä kautta se oikeastaan tulee.

Tutkimukseen Koivulalle on muodostunut kolme polkua parinkymmenen tutkijavuoden aikana. Yksi on ajankohtaisten kysymysten syntylogiikka, tohtoriksi Koivula väitteli jalkaväkimiinoihin liittyneestä julkisesta keskustelusta. Tämän jälkeen Koivula on tutkinut Euroopan unionin jäsenmaiden vaikeutta puhua sotilaallisesta voimankäytöstä, ja tällä hetkellä hän tarkastelee Nato-jäsenmaiden välillä käytävää keskustelua. Toinen iso jatkumo on instituutiot, alun perin Koivula rekrytoitiin viisitoista vuotta sitten Maanpuolustuskorkeakoululle erikoistutkijaksi perehtymään EU:n turvallisuuskysymyksiin.

– Tässä tapahtuu tosi paljon koko ajan, sekä Nato että EU hakevat jatkuvasti omaa turvallisuusrooliaan. Meille on kansallisesti tärkeää seurata näitä molempia organisaatioita, joista toiseen kuulumme ja toisen kanssa teemme erittäin läheistä yhteistyötä, ja pysyä perillä siitä, mitä näissä tapahtuu ja mihin suuntaan ne ovat menossa järjestöinä, Koivula kertoo.

Kolmantena keskeisenä teemana Koivulan työssä on alansa teoria- ja menetelmäpuoli, eli miten strategiaa tutkitaan. Tämä on oleellista esimerkiksi opinnäytetöitä ohjatessa, ja Koivula toivoo tulevaisuudessa ehtivänsä kirjoittaa yleistajuisen oppikirjan tai esityksen strategian alasta laajemmalle yleisölle.

Alansa tulevaisuuteen Koivula suhtautuu realistisesti, sillä tutkimusvolyymien kasvu ja laadukas ja kansainvälisesti noteerattu relevantti tutkimus eivät välttämättä onnistu ilman tutkimusresurssien lisäämistä.

– Ehkä se mihin voin myötävaikuttaa ja haluaisin edistää täällä, on se, että varsinkin väitöskirjatekijöitä saataisiin lisää, kriittistä massaa fiksuista hyvistä opiskelijoista, jotka ryhtyvät tekemään tohtorintutkintoa. Uskon, että puolustushallinto tarvitsee jatkossakin tieteellisesti koulutettuja asiantuntijoita, toteaa Koivula.


”Vuosisata maanpuolustuksen ytimessä”- luentosarja käynnistyy

Maanpuolustuskorkeakoulu 10.9.2018 14.07
Tiedote

Maanpuolustuskorkeakoulu järjestää syksyllä 2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa Puolustusvoimat 100 -juhlavuoden tapahtumiin liittyen yleisöluentosarjan ”Vuosisata maanpuolustuksen ytimessä”, joka käsittelee Puolustusvoimien historiaan liittyviä aiheita eri näkökulmista ja eri aikakausilta. Ensimmäinen luento järjestetään torstaina 20.9.

Luentosarja tarkastelee neljää eri teemaa, jotka ovat "Raskaat sotavuodet", "Sotataitoa ja puolustussuunnitelmia", "Kenttäkokeita ja tutkimusta" sekä "Kansainvälisillä kentillä". Yleisöluentosarja muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden kesällä 2018 julkaistun Suomen Puolustusvoimat 100 vuotta -juhlateoksen kanssa nostaen teoksesta teemoja luentosarjaan ja tuoden esitelmöijiksi pääosin teokseen kirjoittaneita asiantuntijoita. Tilaisuuksissa on mahdollista ostaa myös Puolustusvoimat 100 - juhlateos.

Ilmoittautuminen tilaisuuteen tapahtuu osoitteessa: lyyti.in/sotahistorialuennot.

Luentopäivinä on myös ilmainen sisäänpääsy Sotamuseon näyttelyihin Suomenlinnassa. Luentosarjaan liittyvät ilmaiset tunnin mittaiset opastukset järjestetään Suomenlinnan näyttelyissä luentopäivinä kello 15.00-16.00.

Luentosarjan ohjelma

  • 20.9.2018 kello 17.30-20.00: Raskaat sotavuodet

Vapaussota, vallakumous, sisällissota 1918 (VTT, prof. Martti Häikiö)

Raskaat numerot – sodissa 1939–1945 kuolleet (FT, dos. Ville Kivimäki)

Salpa-asema – Suomen viimeinen puolustuslinja (evl, ST, prof. Janne Mäkitalo)

  • 11.10.2018 kello 17.30-20.00: Sotataitoa ja puolustussuunnitelmia

Mitä oli suomalainen taktiikka ennen talvisotaa? (kenrm (evp.), FT, prof. Vesa Tynkkynen)

Talvisodan mottitaktiikka – suomalaisen sotataidon tavaramerkki (FT, dos. Pasi Tuunainen)

Uhkalähtöinen puolustussuunnittelu (ev, FT, dos. Petteri Jouko)

  • 8.11.2018 kello 17.30-20.00: Kenttäkokeita ja tutkimusta

Koeammunnoista hyökkäysvaunueste-kokeiluihin – talvi- ja jatkosotien kokeilutominta (FT, apulaisprofessori. Mikko Karjalainen)

Talvikokeiluja arktisissa olosuhteissa – Taistelukoulun kokeiluharjoitukset (ev (evp.) Hannu Liimatta)

Ilmavoimien kokeilu- ja kehittämisharjoituksia 1930-luvulta 2010-luvulle (kenrl. (evp.), FM Heikki Nikunen)

  • 13.12.2018 kello 17.30-20.00: Kansainvälisillä kentillä

Rauhanturvaamisesta kriisinhallintaan (ev (evp.) Kalle Liesinen)

NATOn kumppanista eurooppalaisen kriisinhallinnan kärjeksi 1995–2018 (kenrm (evp.) Juha Kilpiä)

Suomen Merivoimat kansainvälisillä vesillä (kom Mika Raunu)