Hyppää sisältöön

Esittelyssä: apulaisprofessori Antti-Tuomas Pulkka

Maanpuolustuskorkeakoulu
Julkaisuajankohta 24.6.2019 10.38
Kolumni

Jalkaväkiupseeri, majuri Antti-Tuomas Pulkka on sotilaspedagogiikan apulaissotilasprofessorina Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksella. Hän on apulaisprofessoreista ainoa upseeri, 79. kadettikurssilta. Upseeriuran lisäksi Pulkka on opiskellut kasvatustieteitä ja väitellyt Helsingin yliopistosta vuonna 2014 motivaatiopsykologian alalta.

Apulaisprofessori Pulkka toimistossaan. Taustalla paljon pienoismallilentokoneita.

Pulkan erikoisala oppimisympäristötutkimus sijoittuu kasvatuspsykologiaan, josta tarkastellaan oppimista ja sen seurannaisia ja edellytyksiä, kuten motivaatiota, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä, teknisiä ratkaisuja ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Tällä hetkellä on meneillään viisivuotinen Sotakoulutuksen menestystekijät -tutkimushanke.

– Tarkastelemme varusmieskoulutusta oppimisympäristönäkökulmasta, ja siinä keskeisiä kiinnostuksenkohteita ovat koulutustaito ja varusmiesten motivaatio. Puhutaan kouluttajista ja heidän tavoistaan lähestyä koulutettavia, heidän oppimiskäsityksistään ja tiedon käsityksistään, sekä sellaisista piirteistä ja taipumuksista, jotka tekevät tehokkaan tai mielekkään koulutustapahtuman, Pulkka esittelee.

Tämän rinnalla kulkeva tutkimusteema liittyy virheiden ja palautteen käsittelyyn. Ihmisten taipumus reagoida virheisiin ja käsitellä virheitä oppimisprosessissa on laajempi ja pidempiaikainen tutkimus. Sitä tehdään myös kansainvälisten yhteistyökumppaneiden, kuten Helsingin ja Oslon yliopistojen yhteisen tutkimusryhmän kanssa.

Pulkka pohtii myös oman erikoisalansa kehittämistä palauteaineistojen ja tulosraporttien avulla, ja toivoo myös laajempaa kehittämistä kuin tulosjohtamista halutun tason saavuttamiseksi.

– Toivon voivani kehittää organisaatiossa sellaista tutkivaa tai kehittävää otetta tai orientaatiota, että vieläkin enemmän kerättäisiin palautetta, joka suunnattaisiin toiminnan kehittämiseen. Se mahdollistaisi tutkimustoiminnan systemaattisemmin, että tämä ei olisi pelkästään norsunluutornissa istuvien professorien ja apulaisprofessorien hommaa, vaan ajattelu jalkautuisi enemmän. Meillä on olemassa halu tutkimuksen ja käytännön vuorovaikutuksesta, mutta aina niiden hyötyjä toisilleen ei nähdä. Toiveeni olisi saada näitä lähentymään toisiaan, pohtii Pulkka.

Maanpuolustuskorkeakoulussa professuurit ja apulaisprofessuurit hakevat vielä hieman malliaan. Ei ole vielä vakiintunutta toimintatapaa tai linjauksia Puolustusvoimien suhtautumisesta niihin.

– Riippuu hieman yliopistosta, mutta yleensä apulaisprofessuuri on perinteisesti urapolkumenettely, mahdollisuus pätevöityä professuuriin. Se ei ole erillinen tehtävä, vaan yksi steppi akateemisilla portailla, pohdiskelee Pulkka.

´