ICM-kurssi: kriisinhallinnan tulevaisuus

Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen (FINCENT) Integrated Crisis Management (ICM) -kurssi järjestetään yhdessä Kriisinhallintakeskuksen (CMC Finland) kanssa. Kurssilla lisätään tietoutta ja ymmärrystä kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan lähestymistavoista ja pyritään parantamaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tapasimme kolme kurssin opettajaa, joiden haastattelut julkaistaan syyskuun aikana.

Tanskalainen Kenneth Albret on taustaltaan upseeri ja palvellut Tanskan armeijassa 36 vuotta. Albret on työskennellyt ulkomailla kymmeniä vuosia sekä siviili- että sotilastehtävissä erilaisten kansainvälisten ja alueellisten organisaatioiden palveluksessa.

Albret on opettanut yli 23:lla kokonaisvaltaiseen kriisinhallintaan liittyvällä kurssilla

Albret on työskennellyt Tanskan ulkopuolella vuodesta 1988 asti kriisinhallintaan liittyvissä tehtävissä YK:ssa, EU:ssa ja Natossakin − siviilinä ja sotilaana. Hän kertoo, että työskennellessään EU:ssa hän koulutti poliiseja, santarmeja ja rajavartioita Länsi-Afrikassa ja avusti humanitaarisissa asioissa Albaniassa. Lisäksi hän on osallistunut rauhanrakentamiseen Kosovossa Naton alaisuudessa. Hän on ollut lisäksi viidellä YK:n missiolla sotilastarkkailijana ja upseerina. Tällä hetkellä hän toimii opettajana, konsulttina ja siviili- sotilaallisena koordinaattorina YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimistossa (UN OCHA).

Albret on osallistunut kymmeniä kertoja kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan opetukseen Suomessa ja Länsi-Afrikassa. Hän on keskittynyt alusta lähtien siihen, millainen Naton käsitys on kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta ja miten siitä viestitään muille organisaatioille. Albret vastaa Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen ja Kriisinhallintakeskuksen (CMC Finland) ICM-kurssilla myös humanitaaristen asioiden (humanitarian activities) opettamisesta. Siihen kuuluvia teemoja ovat esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, niiden näkyminen eri maiden viitekehyksissä sekä kestävän kehityksen suhde YK:n rauhanturvaamistoimintaan.

Koulutuksessa ei voi lokeroida toimijoita

Albret korostaa yhteistyötä ja luottamuksen rakentamista eri organisaatioiden välillä kriisinhallinnan tärkeimmäksi onnistumistekijäksi. Hän kertoo, että kurssin nimestä keskusteltiin, kun hän osallistui vuonna 2010 ensimmäistä kertaa opettajana Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen ja Kriisinhallintakeskuksen ICM-kurssille.

− Ratkaisuja kriisinhallintaan ei voi mielestäni lokeroida sotilaallisiin, poliittisiin tai taloudellisiin ratkaisuihin. Täytyy luoda kokonaisvaltainen ratkaisu. Tarkastelemme konflikteja: turvallisuushäiriöitä ja hauraita valtioita kokonaisuudessaan erilaisten organisaatioiden, kuten YK:n, Afrikan unionin, EU:n ja Naton näkökulmista. Turvallisuushäiriöt muuttuvat ajan kuluessa herkissä maissa, joissa konfliktien alkuperä on monisyinen. Tavoille, joilla erilaiset organisaatiot reagoivat konflikteihin on monia erilaisia termejä ja määritelmiä, joiden kirjosta nostimme sanat kokonaisvaltainen ja kriisinhallinta. Kurssin nimeämisessä hyödynsimme myös YK:n Peace Support -skenaariota nimeltään Carana. Se kuvaa moniulotteista ja kokonaisvaltaista siviili- ja sotilastoimintaa sisältävää YK:n Peace Support -missiota, Albret selittää.

Kuluneen kymmenen vuoden aikana turvallisuusympäristö, konfliktit ja YK:n mandaatit ovat kuitenkin muuttuneet monimutkaisemmiksi kuin ennen, joten kurssin sisältö ja nimi ovat taas pohdinnassa. YK tarkastelee tänä päivänä valtioita ja niiden suuntaa kokonaisuudessaan. Mandaatit ovat yhä kokonaisvaltaisempia, joten pelkästään yksittäisten aselepojen tai rauhansopimusten tarkastelu ei enää riitä. Albret arvioi, että kokonaisvaltainen kriisinhallinta tulee liittymään tulevaisuudessa yhä enemmän kokonaisvaltaiseen rauhanoperaatioon.

− Jotta operaatio vastaa YK:n turvallisuusneuvoston mandaattia avustaa hallituksia konfliktienratkaisussa, on mukaan otettava myös humanitaarinen apu, kansainväliset kehitysstrategiat, liberaalit ideat kuten laillisuusperiaate, ihmisoikeudet, demokratisaatio ja väestönkehitys suhteessa maan omaan näkemykseen ja suunnitelmiin. Ehkä politiikka ja rauhanturvaaminen ovat lähestymässä toisiaan. Uskon, että ajan kuluessa YK:n rauhanturvaamisosastosta tulee kokonaisvaltaisesti rauhanoperaatio-osasto ja poliittisten suhteiden osastosta poliittisten suhteiden ja rauhanrakentamisen osasto, Albret pohtii.

Kurssin osallistujien on tärkeää edustaa erilaisia organisaatioita

Albret toteaa, että ICM-kurssi on ainutlaatuinen kurssi, jolla on mahdollista rakentaa ymmärrystä yli organisaatiorajojen. Toimeenpanevat henkilöt organisaatioissa ovat vastuussa myös siitä, keitä missioille lähetetään. Armeijan tehtävä on myös mukautua muuttuvaan rauhanturvaamisympäristöön ja liittää sen toiminta vahvemmin siviilitoimijoihin, kuten ICM-kurssilla Kriisinhallintakeskukseen. Tärkeintä on, että kaikki tahot ymmärtävät, mitä muut tekevät ja mihin ollaan menossa. Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen ja Kriisinhallintakeskuksen ICM-kurssi tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden.