Hyppää sisältöön

Laatu syntyy arjessa - Karvi-auditointi auttaa korkeakouluja kehittämään toimintaansa

Maanpuolustuskorkeakoulu
Julkaisuajankohta 29.11.2022 13.06
Tiedote

Suomalaisten korkeakoulujen tulee lain nojalla osallistua säännöllisesti toimintansa ja laatujärjestelmiensä ulkoiseen arviointiin. Arvioinnista vastaa Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi). Tällä hetkellä käynnissä on kolmas korkeakoulujen auditointikierros (2019-2024).

Maanpuolustuskorkeakoulussa Karvi-auditointi kattaa kaikki pääprosessit ja osittain tukiprosessit

- Jotta voimme kehittää toimintaamme organisaationa, tulee meidän rehellisesti kyetä arvioimaan, missä mennään. Projektina tämä saa meidät laittamaan asioita yhdessä kuntoon. Henkilöstömme oppii myös tuntemaan oman organisaationsa paremmin – mitä teemme laatuasioiden osalta ja miksi, painottaa Maanpuolustuskorkeakoulun laatupäällikkö, YTM Matti Höysniemi

Kyseessä ei siten ole vain auditointi pelkän raportin takia, vaan korkeakoululle annettu mahdollisuus kehittää ja varmistaa yhteisen tekemisen tasoa. Maanpuolustuskorkeakoulun ensimmäinen auditointi valmistui vuonna 2011 ja viimeisin vuonna 2017. Nyt työn alla olevan auditoinnin tulos ja mahdollinen laatuleima saataneen ensi syksynä 2023. 

Toimintaa läpileikkaavaa arviointia

Arvioinnin keskiössä tällä auditointikierroksella on korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmä, sen toimivuus ja vaikuttavuus. Tarkastelussa on korkeakouluissa hyödynnetyt menettelytavat ja prosessit, joilla toiminnan laatua pyritään parantamaan.

- Lisäksi tarkastellaan, onko kehittäminen pitkäjänteistä, onko koko henkilöstö ja kaikki toimintomme mukana yhteisessä kehittämisessä, ja millä tavalla mallit käytännön tasolla toteutuvat, Höysniemi lisää.

Auditointi kattaa korkeakoulujen perustehtävät ja toiminnan kehittämistä arvioidaan neljän arviointialueen kautta, jotka keskittyvät opetusprosessin ja koulutussuunnittelun toimivuuteen, tutkimukseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja laatujärjestelmään kokonaisuutena sekä kunkin korkeakoulun itse valitsemaan osa-alueeseen, joka Maanpuolustuskorkeakoululla tällä auditointikierroksella on vastuullisuus ja kestävä kehitys. 

- Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen osalta meillä on paljon vielä kehitettävää, minkä vuoksi on hyvä saada ulkopuolista näkemystä ja kokemusta siitä, miten meidän korkeakouluna kannattaisi kehittää vastuullisuuteen liittyviä asioita, Höysniemi selventää.

Karvin arviointikriteerit ovat samat kaikille Suomen korkeakouluille auditointikäsikirjaan pohjautuen. Mikäli korkeakoulu ei läpäisisi auditointia ensimmäisellä kerralla, on uusinta-auditointi kahden vuoden kuluessa.

Päätöksen auditoinnin tuloksesta tekee Karvin korkeakoulujen arviointijaosto arviointiryhmän tuottaman arviointiraportin ja päätösesityksen perusteella auditoinnin lopputuloksesta. Auditointiryhmä koostuu alan asiantuntijoiden lisäksi muissa yliopistoissa työskentelevistä ja opiskelevista vertaisista.

Prosessi etenee itsearvioinnista haastatteluihin

Maanpuolustuskorkeakoulu solmi arviointikeskuksen kanssa sopimuksen vuonna 2021, josta prosessi tämän auditointikierroksen osalta lähti liikkeelle. Kyseessä on kokonaisuudessaan noin parin vuoden projekti. 

- Nyt olemme parhaillamme tekemässä itsearviointia, miten eri arvioinnin osa-alueilla onnistumme. Tämän itsearviointiaineiston toimitamme Karville vuoden loppuun mennessä. 

Tammikuussa Karvin auditointiryhmä saapuu paikan päälle perehtymään Maanpuolustuskorkeakoulun toimintaan. Maaliskuussa arviointiryhmä haastattelee eri henkilöstöryhmiin kuuluvia jäseniä, opettajia ja opiskelijoita. Haastattelu tukee itsearviointiraporttia – sen perusteella arviointiryhmä toteaa, vastaako korkeakoulun oma arvio käytännön tasolla tapahtuvaa toimintaa. 

- Haastattelussa kysytään kunkin omaa tietoisuutta auditoinnin kohteena olevista asioista, kuten toiminnan kehittämisestä, tavoitteiden saavuttamisesta ja yhteisistä toimintavoista, sekä miten ne näkyvät omassa arjessa ja työtehtävissä. Auditointiryhmä siis tarkastaa, että toimimme kuten kerromme toimivamme, Höysniemi selvittää.

Haastatteluja varten ei kenenkään tarvitse opetella mitään ulkoa. Henkilöstö, ja erityisesti haastatteluun osallistumaan pääsevät perehdytetään haastatteluja varten. Itsearviointiraportti toimii osaltaan perehdytysmateriaalina, minkä lisäksi toiminnan kehittämisen perusajatuksia käydään läpi yhdessä.

- Asiat eivät ole kovin monimutkaisia, eikä keltään edellytetä esimerkiksi strategiamme selostamista ulkomuistista. Fokus haastattelussa on niissä asioissa, jotka meidän arjessamme ja omassa työssämme ovat jo olemassa, Höysniemi muistuttaa. 

Laatua tehdään arjessa päivittäin

Valmistunut auditointi on muutakin kuin pelkkä raportti tuloksista. Tulosten perusteella korkeakoulu saa selville omat kehittämiskohteensa, joiden pohjalta laaditaan kehittämis- tai parantamissuunnitelma tulevaa kautta varten

- Sen lisäksi, että itse opimme ja tunnistamme vahvuutemme ja kehityskohtamme korkeakouluna, toimii auditointi tuloksineen myös seuraavan kauden strategian syötteenä. Kehittämissuunnitelman ja -toimenpiteiden kautta ollaan paremmalla tiellä kohti entistä laadukkaammin ja tehokkaammin toimivaa korkeakoulua, Höysniemi tiivistää.

Edellisen auditointikierroksen perusteella Maanpuolustuskorkeakoulu valitsi kehittämiskohteikseen esimerkiksi opettajien pedagogisen osaamisen kehittämisen, opiskelijoiden osallistamisen opetuksessa, kansainvälisten yhteistyökumppanuuksien rakentamisen muiden sotakoulujen kanssa sekä osaamisen mittaamisen tarkastelun.

Varsinainen kehittämistyö alkaa siis vasta auditoinnin jälkeen, ja koskettaa jokaista korkeakoulussa toimivaa.

- Jokainen meistä osaltaan tekee laatua päivittäin. Laatu ei lopulta ole kovin monimutkaista. Laadukasta, johdonmukaista ja järjestelmällistä toimintaa yhteisten tavoitteiden eteen voimme me kaikki arkisessa työskentelyssämme edistää, Höysniemi korostaa.  

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) vastaa varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen kansallisesta arvioinnista. Karvin toimiala kattaa koko koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. 

Aiheeseen voi tutustua tarkemmin Karvin verkkosivuilla.