Kokonaisturvallisuuden opetusta käytännön harjoittein

Sotatieteiden maisteriopiskelijoiden valinnaisella strategian 8SM1STRA-opintojaksolla opiskeltiin ensimmäistä kertaa kokonaisturvallisuutta käytännön harjoittein. Opintojakson tavoitteena oli tutustuttaa opiskelijat kokonaisturvallisuuden malliin sekä Suomen turvallisuusympäristön ajankohtaisiin kehityskulkuihin.

Aiemmin pääosin luento-opetuksena järjestettyä maisteriopiskelijoiden valinnaisiin opintoihin lukeutuvaa strategian opintojaksoa uudistettiin opiskelijoita aktivoivampaan suuntaan. Opintojakso toteutettiin kahden viikon lähijaksona, minkä jälkeen opiskelijat pohdiskelivat opintojakson antia esseen muodossa. 

Opintojakson keskiössä olivat toiminnalliset case-harjoitukset, joissa opiskelijat pääsivät pelaamaan yhteiskunnan eri toimijoita, kuten poliisia, kaupunkia, sosiaali- ja terveysviranomaisia sekä kolmatta sektoria. Case-harjoituksissa opiskelijoiden tukena oli alojensa ammattilaisia yhteiskunnan eri sektoreilta mentorin roolissa. Opiskelijoita haastettiin viikon ajan erilaisilla useita viranomaisia koettelevilla häiriötilanteilla, kuten öljyvahingon rajoittamistehtävällä sekä kansainvälisen avun koordinointiin liittyvällä harjoituksella. Jokaisen case-harjoituksen päätteeksi opiskelijat järjestivät tiedotustilaisuuden tapahtuneesta.

Opintojakson opettajan kapteeni Tapani Montosen mukaan tavoitteena oli päästää opiskelijat oppimaan kokonaisturvallisuuden ilmiöiden ja osallisena olevien organisaatioiden äärelle.

– Tavallaan päästettiin opiskelijat oppimaan niiden ilmiöiden äärelle niistä organisaatioista mistä haluttiinkin heidän oppivan. Ainakin mitä itse seurasin sitä heidän tekemistään ja tilaisuuksia mitä he pitivät, niin olin näkeväni sen edun siinä, että aika syvälle he pääsivät ja pystyivät heittäytymään siihen, Montonen sanoo.

Oppia ilmiöiden äärellä

Opintojakson suorittaminen oli yliluutnantti Oskari Korhoselle luontainen valinta, sillä hän tekee maisterintutkielmaa strategian oppiaineesta kokonaisturvallisuutta käsittelevästä aiheesta. Hän kiittelee uudistettua opintojaksoa monipuolisuudesta. 

– Mielestäni oli hauskaa, että tällä opintojaksolla pääsi heittäytymään ja eläytymään erilaisten turvallisuustoimijoiden rooleihin, kun meillä oli näitä toiminnallisia harjoituksia. Näiden yhteydessä mentoreiden kanssa käydyt keskustelut olivat todella antoisia ainakin itselle, sekä sitten tietenkin itsensä haastaminen näissä media- ja viestintäkoulutuksen osaharjoituksissa, Korhonen kertaa opintojakson antia.

Uudistetun tavan eduksi nähtiin se, että opiskelijat pääsevät luento-opetusta syvemmälle tarkastelemiinsa ilmiöihin. 

– Yksittäisen opettajan tarvitsisi tehdä valtava työ, että pystyisi hankkimaan ja jakamaan vastaavan tietotaidon. Kyllä tuolta joukosta löytyy tosi paljon osaamista, kapteeni Montonen sanoo.

Myös Korhonen allekirjoittaa väitteen, että opetustavalla onnistuttiin pääsemään syvemmälle tarkasteltaviin ilmiöihin.

– Kyllä tämä oli kaikin puolin hedelmällisempää näin, että itse päästiin ja jouduttiin näkemään vaivaa ja tekemään se työ. Mitään ei tavallaan täysin valmiina tullut, vaikka valmistelut oli tehty hyvin. 

Tiivistä yhteistyötä kokonaisturvallisuuden eri toimijoiden välillä

Opintojaksolla opiskelijoiden tukena oli alansa ammattilaisia yhteiskunnan eri sektoreilta mentorin roolissa. Poliisin mentorina toimi virkavapaalla ylikomisarion tehtävästä oleva, ja tällä hetkellä tutkijana Johtamisen- ja Sotilaspedagogiikan laitoksella toimiva Pekka Koistinen. Hän kuvaa opintojaksoa oppimiskokemukseksi myös mentorin näkökulmasta.

– Tavallaan vaativaa on, että jätän heille sen oikean kuvan, kun aika on rajallinen. Kerron sen mikä on oleellista heidän tehtävänsä kannalta. Vaikkapa poliisin tehtäväkenttä ja toimivalta on niin laaja, että sitä on mahdotonta mahdotonta selventää kokonaisuudessaan. Piti itsekin ihan perehtyä asiaan, että saisin sen olennaisen kerrottua mikä on heidän kannaltaan järkevää tietää, Koistinen sanoo.

Koistisen mukaan harjoituksissa onnistuttiin tuomaan esille viranomaisten laaja tehtäväkenttä sekä myös kolmannen sektorin rooli tilanteiden ratkaisemisessa.

– Hyvää tuossa oli, että tehtäväkenttää käsiteltiin laaja-alaisesti eli siinä tuli selkeästi esille se, että laajojen ja vaativien häiriötilanteiden tai operaatioiden johtaminen on puhtaasti yhteistyötä. Yksikään viranomainen ei ole se, joka yksin selviää eli pitää olla ne yhteistyökumppanit selvillä. Viranomaiset hoitavat usein sen aktiivivaiheen. Arkielämästä on esimerkkejä, että viranomaisten tehtävät on hoidettu hyvinkin nopeasti joissakin tilanteissa, mutta kolmannen sektorin rooli voi kestää jopa viikkoja, kun puhutaan jälkitoimista, Koistinen sanoo.

Kapteeni Montonen toivookin, että opiskelijoille jää opintojaksosta mieleen yhteistyön merkitys monialaisissa tilanteissa.

– Kyllä se on tämä suomalaisen kokonaisturvallisuuden kompleksisuus ja se, että asioita ei tehdä Puolustusvoimissa, Rajalla tai muussa viranomaisessa yksin. Se on yhteistyötä hyvin alatasoilta asti. Sen takia näen, että maisterikoulutuksessa kannattaa panostaa tähän.

Korhonen kiitteleekin, että ylemmän tason strategian opetusta sekä mediakoulutusta on kyetty tuomaan osaksi maisteriopintoja. 

–  Tämä opintojakso oli tosi hyvä osoitus siitä, kuinka teoreettisuudestaan johtuen ehkä vähän etäisenä tai kaukaisena vasta ylemmillä tasoilla ilmenevää strategian opetusta voidaan tuoda uusia ja innovatiivisia opetusmenetelmiä hyödyntäen käytännönläheisesti osaksi myös maisteritason opetusta. Toki oppimisen kannalta mikä on aina hyvää niin kyllä nämä mediakoulutukseen lukeutuvat osaharjoitukset, tiedotustilaisuudet ja haastattelut olivat todella opettavaisia ja antoisia, Korhonen sanoo.

Oppia tulevia vuosia varten

Opintojakso toteutettiin nykymuotoisena ensimmäistä kertaa ja palautteet olivat erittäin kannustavia jatkoa ajatellen. 

– Numeraalinen palaute oli keskimäärin hyvää, noin 4 tasolla liikutaan kaikkien kohtien keskiarvossa. Eniten kiitosta saivat uuden tiedon tuottaminen opintojaksolla, opettajat sekä mentorit ja kysymyksiin vastaaminen. Oppimisilmapiirille arvosanaksi annettiin häkellyttävä 4,95. Numeroidenkin valossa kehitettävinä asioina esille nousi opintojakson vaativuus, sekä sisällön vastaavuus opintojakson tavoitteisiin, Montonen kuvaa opintojaksosta saatua palautetta.

Kapteeni Montosen mukaan opintojaksoa tullaan kehittämään lisäämällä laajemman kehyksen opetusta opintojakson alkupuolelle ja keventämällä koko kolmannen viikon vaatinutta kirjoitustehtävää. Samalla harkitaan tapausten yhteydessä valtioneuvostotason käsittelyn toteutustapoja, jotta kansainvälinen ja valtion taso saadaan tiiviimmin osaksi opetusta. 

Korhosen mukaan opintojakso olikin erittäin opettavainen, mutta osaltaan myös haastava.

– Jonkinasteinen käsitys kehittyi nykyaikaisten turvallisuusuhkien kasvavasta kompleksisuudesta sekä laajempien häiriötilanteiden, mitä näistä uhkista voi edelleen aiheutua, niin niiden tilanteiden hallinta vaikuttaisi edellyttävän aika laajaakin eri turvallisuustoimijoiden yhteistyötä ja sen koordinointia. Haastavinta olikin toiminnallisissa harjoituksissa kohdattujen kompleksisten turvallisuustilanteiden ja samanaikaisesti ajoittaisen aikapaineen yhdistelmävaikutuksen alla olennaisen tunnistaminen epäolennaisesta sekä sitä kautta oman toiminnan siihen olennaiseen kohdentaminen ja suhteuttaminen, Korhonen kertoo.

Mentori Pekka Koistinen ja kapteeni Tapani Montonen kehuvatkin opiskelijoiden oppimisintoa ja valmiutta toimia haastavissa viranomaisyhteistyötä vaativissa tilanteissa.

– Puolustusvoimien henkilökunnasta ketkä tuohon opiskelijoina osallistui, niin kyllä heillä on hyvät valmiudet toimia tuossa tehtävässä ja tehdä viranomaisyhteistyötä. Heillä on sellainen kyky ja halu, että he haluavat selvittää asioita ja he haluavat hoitaa sen kunnolla, Koistinen kiittelee.

– Ilo oli seurata oppimista, joka yksityiskohtaisuudellaan yllätti minut ja mentoritkin. Tilanne oli se, että mentoritkin pääsivät pohtimaan keskenään joissain paikoissa. Kokonaisuus oli siis onnistunut, Montonen summaa opintojakson antia.