Hyppää sisältöön

Puolustusvoimien kokeilutoiminnasta kertova kokoelmateos julkaistaan 22.4.2021

Maanpuolustuskorkeakoulu
19.4.2021 13.26
Pioneeripataljoona talvileirillä vuonna 1929.

Sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalaisen toimittama "Puolustusvoimien kokeilutoiminta vuosina 1918–1939. Kokeilutoiminnan historialliset juuret, osa I" julkaistaan torstaina 22.4.2021. Julkaisutilaisuutta voi seurata reaaliaikaisesti Maanpuolustuskorkeakoulun Youtube-kanavalta. Tarkemmat tiedot julkistamistilaisuudesta löytyvät artikkelin lopusta.

Kirjaan koostettu tutkimus käsittelee Puolustusvoimien kokeilutoimintaa alkaen itsenäisen Suomen asevoimien ensiaskelista aina talvisodan alkuun saakka. Kirja on koottu sekä Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoita, sotahistorian tutkijoita, että laajempaa yleisöä ajatellen. Maanpuolustuksen kannatussäätiö ja Suomen Marsalkka Mannerheimin sotatieteellinen rahasto toimivat kirjaprojektin rahoittajina. 

Kokeilutoiminnalla viitataan varusteiden, tekniikoiden ja sotataidon kehitysprosessiin, joka perustuu yksittäisten välineiden tai toimintamallien käytännön kokeiluihin. Kokeilutoiminnan tutkiminen on keskeistä tarkastellessa, miten Puolustusvoimat on kehittynyt 1900-luvun alusta nykypäivään.

Kirjaprojekti sai alkunsa vuonna 2018, kun Karjalainen ja silloinen sotahistorian professori Vesa Tynkkynen havahtuivat tilanteeseen, jossa Puolustusvoimien ja Suomen sotahistorian kannalta merkittävää kokeilutoimintaa ei oltu juurikaan tutkittu akateemisesti. Aiheen laajuuden vuoksi Karjalainen teki päätöksen toimittaa kirja kokoelmateoksena, joka koostuu 21 tutkijan kirjoittamista vertaisarvioiduista erillisartikkeleista. Samalla syntyi päätös tuottaa teos osana kolmiosaista kirjasarjaa Puolustusvoimien kokeilutoiminnasta kylmän sodan päättymiseen asti. Kirjasarjan toinen, sotavuosien kokeilutoimintaa käsittelevä osa, ilmestyy keväällä 2023 ja kolmas, kylmän sodan aikaista kokeilutoimintaa käsittelevä osa keväällä 2025. 

Noin 300-sivuinen teos on jaettu johdannon ja yhteenvedon lisäksi neljään erilliseen teemaosioon, jotka käsittelevät järjestyksessä sotavarusteisiin, asetekniikkaan, sotataitoon ja meri- ja ilmapuolustukseen kohdistunutta kokeilutoimintaa. Kirjassa nostetaan myös esiin kokeilutoiminnan kannalta merkittäviä yksittäisiä henkilöitä. Teos on lukijaystävällinen siinä mielessä, että vaikka artikkelit yhdessä muodostavatkin kokonaisuuksia omista aihepiireistään, niitä voi lukea oman mielenkiintonsa mukaan myös erikseen. Lisäksi kirjasta löytyy useita ennen julkaisemattomia kuvia kokeilutoiminnasta kuvatoimittaja Johanna Palokankaan eri kuva-arkistoista kokoamina. 

Karjalaisen mukaan kokeilutoimintaa tarkastellessa ja arvioitaessa on keskeistä tunnistaa konteksti, jossa kokeiluja on tehty:

”Me tapaamme katsoa asioita 2000-luvun näkökulmasta. Kun katsoo ajassa taaksepäin sadan vuoden päähän, pitää kuitenkin tiedostaa, että Puolustusvoimat aloitti rauhanajan kehitystoimintansa lähes nollatilanteesta. Tilanne oli sellainen, että joukoilla ei ollut edes riittävästi ruokaa syödäkseen, puhumattakaan varustuksen tai sotataidon tasosta. Asevoimien kokonaisvaltainen kehitystyö vaati ison määrän erilaisia kokeiluja, koska ei ollut mitään olemassa olevaa pohjaa, jonka päälle rakentaa. Tämän kirjan perusviesti on kokeilujen todella keskeinen rooli kaikessa kehitystoiminnassa”, hän kuvailee. 

Osaa 1930-luvun kokeilutoiminnan tuloksena syntyneistä keksinnöistä käytetään edelleen Puolustusvoimissa 2020-luvulla. Konkreettinen esimerkki on vuonna 1936 kehitetty sotilasteltta m-36, jonka paranneltu versio on edelleen käytössä 90 vuotta myöhemmin. 

”Tämän tyyppiset esimerkit osoittavat, minkälaisia vaikutuksia onnistuneella kokeilutoiminnalla voi parhaimmillaan olla”, Karjalainen tarkentaa. 

Erilaisten kokeilujen onnistuneisuutta tai epäonnistuneisuutta on Karjalaisen mukaan kuitenkin vaikea arvioida, koska näennäisen epäonnistunutkin kokeilu voi olla onnistunut, jos se tuottaa uutta tietoa ja ohjaa kohti oikeanlaista ratkaisua. 

”Jälkiviisaana on myös helppo todeta, että kokeilujen tuloksia olisi voinut hyödyntää tehokkaammin esimerkiksi talvisotaan valmistautumisessa. On kuitenkin huomioitava, että 30-luvun kehitystoimintaa tehtiin tietämättä, milloin hyväksi todetut menetelmät joutuisivat käyttöön sotatilanteessa. Kun sota syttyi 1939, Puolustusvoimien oli hyödynnettävä sitä osaamista, mikä oli silloin saatavilla”, Karjalainen kuvailee.

Teoksen keskeisin johtopäätös on, että kokeilutoiminta oli itsenäisyytemme alkuvuosina hyvin kiinteä osa niin sotavarustuksen, asetekniikan kuin sotataidon kehittämistä. Teosta koottaessa kävi myös ilmi, että kokeilutoiminta ei ole perustunut laajempaan kokonaissuunnitelmaan ennen 1930-luvun puoliväliä. 

Karjalainen korostaa myös, että kansainvälisellä yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli niin kokeilutoiminnassa kuin Puolustusvoimien kokonaisvaltaisessa kehittämisessä 1920-1930-luvuilla:

”Puolustusvoimia ei itsenäisyyden ensivuosina kehitetty umpiossa, vaan esimerkiksi suksien ja ahkion käyttöön haettiin voimakkaasti vaikutteita Ruotsista”, Karjalainen toteaa.

Teos on sähköisesti vapaasti luettavissa Doria-julkaisuarkistossa 22.4.2021 klo 14 alkaen


Teoksen julkistamistilaisuus 22.4.2021

Tilaisuus on seurattavissa reaaliaikaisesti Maanpuolustuskorkeakoulun Youtube-kanavalla 22.4.2021 klo. 14:00-15:20, osoitteessa https://youtube.com/maanpuolustuskorkeakoulu.

Tilaisuuden ohjelma:

- Julkistamistilaisuuden avaus, Sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa
- Päätoimittajan puheenvuoro, apulaisprofessori Mikko Karjalainen
- Rahoittajasäätiöiden puheenvuoro, vara-amiraali Kari Takanen
- Keskustelua sotataidollisista kokeiluista, emeritusprofessori Vesa Tynkkynen ja kapteeni Marko Siirtola
- Keskustelua aseteknisistä- ja sotavarustuskokeiluista, professori Petteri Jouko, dosentti Jussi Pajunen
- Sotahistorian tutkimuksesta – päätössanat, Petteri Jouko ja Mikko Karjalainen

Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta!