Sodan usvaa -tutkimusverkoston toinen teos tarkastelee sodankäynnin laaja-alaisuutta
Sodankäynnin laaja-alaisuutta ja muutosta tutkimaan on Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksen yhteyteen vuonna 2021 perustettu eri alojen ammattilaisista ja asiantuntijoista koostuva tutkimusverkosto, jonka päätehtävänä on tieteellisen tutkimuksen keinoin pyrkiä hälventämään sodankäyntiä leimaavaa usvaa. Sodan usvaa -tutkimusverkoston läpileikkaava toimintateema on yleisen sotataidollisen ja sotilasstrategisen ajattelun ja älyn yhdistäminen sodankäynnin muutoksen tutkimukseen. Verkosto muodostaa foorumin keskustelulle uusimpien, eri alojen tulosten vaikutuksista kansallisen sotataidon kehittämiselle ja sodankäynnin muutoksen analyyttiselle tarkastelulle.
Sodankäynti on muuttunut 2020-luvulle tultaessa yhä laaja-alaisemmaksi ja koskettaa meitä kaikkia. Erot valtiollisten, valtioiden tukemien ja ei-valtiollisten toimijoiden välillä ovat hämärtyneet. Turvallisuusuhkien monimuotoisuus on niin ikään kasvanut, sillä informaatiotulva, väärinkäsitykset ja virheelliset ennakko-oletukset, ennakoimattomuus ja lukemattomat muut tekijät aiheuttavat tilanteita, joita on vaikea hallita. Sodan kuva on jälleen kerran muutoksessa, mikä pakottaa eri viranomaiset, samoin kuin suomalaisen yhteiskunnan etsimään ja tunnistamaan uusia virtauksia niin tulevaisuuden valtiollisessa vaikuttamisessa kuin taistelukentälläkin.
Sodan usvaa -tutkimusverkosto julkaisi vuonna 2022 ensimmäisen tutkimusartikkeleihin perustuvan kirjan nimeltä Sodan usvaa – Sodankäynti muutoksessa. Nyt julkaistu artikkelikokoelma Sodan usvaa II – Sodankäynnin laaja-alaisuus on verkoston julkaisuille luonteva jatko, joka käsiteltävien aiheiden myötä toimii samalla keskustelun avauksena sekä osoituksena Maanpuolustuskorkeakoulussa tehtävän tutkimuksen jalkauttamisesta opetuskäyttöön.
Artikkelikokoelmassa kirjoittajat tarkastelevat sodan usvaa ja sodankäynnin laaja-alaisuutta sekä sen ilmentämää muutosta useista eri näkökulmista. Kirja on jaettu viiteen temaattiseen osaan, joista jokainen muodostaa yhden tarkastelunäkökulman sodankäynnin laaja-alaisiin ilmentymiin.
Kirjan ensimmäisessä osassa, Laaja-alaisia oppeja ja havaintoja menneestä tulevaisuuteen, tarkastellaan sodankäynnin perusteiden sekä erilaisten tekijöiden muutosta osin historian valossa ja osin myös viimeaikaisiin kokemuksiin peilaten, pyrkien niiden avulla muodostamaan kuvaa sodankäynnin tulevaisuudesta.
Kirjan toisessa osassa, Laaja-alaista valmiutta, varautumista ja selviytymistä, muodostetaan näkymää kansallisista erityispiirteistä ja suomalaisesta kokonaisturvallisuuden mallista muutaman tapausesimerkin avulla niin varautumisesta, huoltovarmuudesta kuin valmiudesta vastata erilaisiin normaaliolojen poikkeustilanteisiin tai jopa kriiseihin ja sotiin.
Kirjan kolmannessa osassa, Laaja-alaista taistelua kyber-, informaatio-, talous- ja tiedustelutilassa, tarkastellaan nykyaikaisen sodankäynnin erilaisia keinoja ja menetelmiä, joista etenkin muissa kuin kineettisissä ulottuvuuksissa tehdyt operaatiot ovat vakiintuneet osaksi laaja-alaisempaa sodankäyntitapaa.
Kirjan neljännessä osassa, Piirteitä Venäjän laaja-alaisesta sodasta Ukrainassa, kirjoittajat tarkastelevat Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa tapausesimerkkien, havaintojen ja oppien valossa.
Kirjan viides osa, Sodankäynnin laaja-alaisuuden paradigma, päättää teemojen käsittelyn synteesiin, jossa päätoimittaja nivoo tutkimukselliset havainnot, tutkimustulokset ja artikkelien löydökset analyysin avulla teoksen päätösluvuksi.
Koko teos on vapaasti luettavissa Maanpuolustuskorkeakoulun Doria-julkaisupalvelussa. Lisätietoja kirjasta antaa teoksen päätoimittaja ja sotilasprofessori, everstiluutnantti Marko Palokangas ([email protected] tai 0299 530 555).
