Tutkimusosaamisesta hyötyä työelämään – esittelyssä ansiokkaat sotatieteelliset gradut

Sotatieteiden maisterikurssi (SM12) sekä lentoupseerin (SMOHJ17) ja viranomaisyhteistyön (SMVIR22) koulutusohjelmien maisterikurssit valmistuvat tämän viikon perjantaina.

Keskiviikkona 7.8. järjestetyssä pro gradu -seminaarissa esiteltiin kuusi ansiokasta sotatieteellistä tutkielmaa. Opinnäytteiden tutkimusaiheet vaihtelivat laajasti aina sotilasepidemiologisen tilannekuvan muodostamisesta ja käytöstä ryhmäkiinteyden kehittymiseen kertausharjoituksessa.  

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusjohtaja Hannu Karin mukaan ansiokas opinnäytetyö pohjautuu muun muassa siihen, että tutkittavaa aihetta tarkastellaan tuoreesta näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma voi toimia myös avauksena tiettyyn aihepiiriin. Gradulla tuotettu tieto voi kumulatiivisesti kasvaa, kun sen päälle rakennetaan myöhemmin lisää tutkimusta. 

Hannu Karin mukaan tutkimuskoulutuksen merkitys maisterintutkinnossa on luoda opiskelijalle työkaluja uuden oppimiseen, tiedon analysoimiseen ja johtopäätöksien tekemiseen. Tutkimuskoulutuksessa opeteltavat taidot ovat suoraan hyödynnettävissä myös työelämään. 

”Tutkimuskoulutus antaa valmiudet esimerkiksi johdonmukaiseen asioiden esittämiseen, jonka pohjalta voidaan tehdä päätöksiä. Lisäksi tutkimusosaaminen on yleishyödyllinen taito muuttuvassa toimintaympäristössä. Maailman tilanne muuttuu ja tietoa pitää jatkuvasti sekä tuottaa lisää että uudelleenarvioida”, Kari kertoo.  

Ansiokkaita pro gradu -tutkielmia seminaarissa

Opinnäytteensä esitellyt maisterikurssilainen Jaakko Vilander uskoo tutkimusosaamisen yleishyödyllisyyteen. 

”On tärkeää kyseenalaistaa millä perusteella jokin on totta, mikä on tietoa ja mikä taas mielipide. Myös johtamisen näkökulmasta on tärkeää osata käyttää validia tietoa osana omaa johtamista”, Vilander toteaa. 

Vilander tutki gradussaan länsimaisten erikoisjoukkojen hyödynnettävyyttä valtiollisen hybridivaikuttamisen vastaisessa toiminnassa. Tutkimuksen tulokset antoivat vahvan kannustimen erikoisjoukkojen integroimiseksi osaksi länsimaiden kokonaisvaltaista hybridivaikuttamisen vastaista toimintaa. Vilanderin tutkielma on kaksoisgradu, eli kahteen tutkinto-ohjelmaan tehty normaalia laajempi pro gradu -tutkielma. Vilander teki gradunsa sotatieteiden maisteriohjelman lisäksi Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin maisteriohjelmaan.

Gradunsa myös esitellyt Jenni-Mari Nummela kirjoitti tutkielmansa maavoimien ammattisotilaiden kuormittumisesta jalkaväen ampumaharjoituksessa. Tutkimuksessaan Nummela selvitti, millaisia muutoksia Maavoimien ammattisotilaiden autonomisen hermoston toiminnassa sekä seerumin hormonitasoissa ja epäsuorissa lihasvauriomarkkereissa voidaan havaita ampumaharjoituksen aikana. 

Nummela näkee upseerien tutkimusosaamisen tärkeänä osana koko Puolustusvoimien toimintaa: ”Tutkimuksen täytyy jatkuvasti pyöriä kaiken toiminnan taustalla. Tutkimuksen kautta tulee ymmärrys esimerkiksi siitä, miten toimintaa voidaan kehittää. Kuka muukaan tekisi tutkimusta tällä alalla kuin upseerit”.

Kimmo Parhiala teki pro gradu -tutkielmansa sotilasepidemiologisen tilannekuvan muodostamisesta ja käytöstä. Parhiala valmistuu viranomaisyhteistyön koulutusohjelmasta.

”Sotilasepidemiologisessa tutkimuksessa tutkitaan, miten tartuntataudit voivat vaikuttaa sotilaisiin ja sotilaalliseen valmiuteen eri tilanteissa. Tartuntatauti on omanlaisensa vihollinen, joka ei katso maailmanpoliittista tilannetta, rajoja tai sotilaallista liittoutumista. Se voi nopeastikin vaikuttaa sotilaalliseen valmiuteen, jos ei pystytä ottamaan käyttöön erilaisia kontrollitoimia”, Parhiala sanoo.

Hyötyä uralle

Sekä Vilander, Nummela että Parhiala neuvovat tekemään gradun aiheesta, joka aidosti kiinnostaa. Aiheenvalintaan on siis syytä käyttää aikaa, sillä suurin voimavara mitä tutkimukseen pystyy tuomaan, on oma innostus.

”Kannattaa myöskin miettiä, voisiko aihe hyödyttää omalla urapolulla”, Nummela täydentää. 

Myös Hannu Kari näkee tutkielman tekemisen mahdollisuutena ohjata omaa uraa. 

"Kannattaa miettiä sitä, käyttäisikö gradua oman osaamisen suuntaamiseen tiettyyn suuntaan. Aiheenvalinta ei sanele tulevaa uraa täysin, vaan se ennemminkin mahdollistaa tiettyyn alaan pätevöitymisen”, Kari kertoo.

Kaikki tutkielmat löydät Doria-julkaisuarkistosta.