Väitöstilaisuus sekurokratioiden roolista Lähi-idässä: Egyptin ja Jordanian turvallisuuseliitit arabikevään jälkeen vuosina 2011–2021
Everstiluutnantti ja yleisesikuntaupseeri Juha Mäkelän strategian tieteenalaan lukeutuva Sotatieteiden väitöskirja tarkastetaan julkisesti Maanpuolustuskorkeakoulun Santahaminatalon auditorio Itälinnakkeessa 21. huhtikuuta 2023 kello 12.00 alkaen.
Tilaisuuden kustoksena toimii Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula ja vastaväittäjänä professori Carlos Echeverría Jesús (Universidad Nacional de Educación a Distancia, Madrid, Espanja). Tilaisuus on englanninkielinen. Mäkelän väitöskirjan otsikko on “Security Elites in Egypt and Jordan after the Arab Spring: A Case Study on Securocracies’ Role on National Security, Domestic Power Politics, Regional Order and Middle Eastern Alliance Making between 2011 and 2021”.
Sekurokratiat ovat osa autoritaaristen valtioiden eliittiryhmittymiä ja niillä on keskeinen rooli ulko- ja turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa
Väitöstutkimuksessa perehdyttiin arabikevään taustasyihin, jotka eivät aikanaan näkyneet tiedostusvälineiden otsikoissa. Taustasyyt voidaan jäljittää maiden turvallisuuseliittien dominoivaan rooliin valtioiden päätöksenteossa. Turvallisuuseliitit muodostivat omia sisäisiä ja keskenään kilpailevia intressiryhmiä sen sijaan että olisivat arabikevään kuohunnassa tehneet yhteistyötä kansallisen turvallisuuden parantamiseksi.
Arabikevät ravisutti turvallisuuseliittien sisäistä valtahierarkiaa: vallanvaihto Egyptissä johti sekurokratian sisäiseen valtakamppailuun, jossa vallan keskiössä olleet siviilitiedustelupalvelut syrjäytettiin sotilaseliitin toimesta. Ylin sotilasneuvosto liittoutui alkuvaiheessa muslimiveljeskunnan kanssa syrjäyttääkseen Mubarakin aikaiset eliitit sekä saavuttaakseen poliittisen valta-aseman. Liitto muslimiveljeskunnan kanssa jäi lyhyeksi, kun veljeskunta pyrki muuttamaan maan poliittista kurssia. Kenraalien vastaus oli ”korjausliike” jolla muslimiveljeskunta syrjäytettiin ja leimattiin terroristiorganisaatioksi sotilaiden noustessa yksin valtaan. Presidentti al-Sisi on jatkanut valta-asemansa vahvistamista lähentymällä presidentti Putinia, ottaen samalla poliittista etäisyyttä Yhdysvaltoihin sekä lopettanut Egyptin yksipuolisen riippuvuuden Yhdysvaltojen aseteknologiasta. Sisin valta rakentuu suljetun sisäpiirin ympärille, mikä koostuu lähes yksinomaan sotilastiedustelun upseereista. Sisin sekurokratian vauraus ja lojaalisuus on turvattu sotilastiedustelun hallinnoimien yritysomistusten kautta. Lisäksi se saa kaivattua taloudellista apua Saudi-Arabialta ja Yhdistyneiltä arabiemiirikunnilta, mutta riippuvuussuhde kaventaa Egyptin omaa poliittista liikkumatilaa.
Jordaniassa puolestaan kuningas Abdullah II:n valta-asemaa haastoivat koko arabimaailmaa jakanut kysymys muslimiveljeskunnan asemasta sekä Hashemiitti-kuningaskunnan jatkuva taloudellinen riippuvuus ulkopuolisesta tuesta. Maan sisäisen vakauden kannalta sekurokratian yhtenäisyyden ja lojaalisuuden varmistaminen on ratkaisevassa asemassa kuninkaan valta-aseman säilyttämiseksi. Alueen vahvat valtiot yrittivät vaikuttaa maan ulkopolitiikkaan sekä kuningasperheen sisäiseen perimysjärjestykseen. Abdullah II ratkaisi tilanteen solmimalla merkittävän sotilasyhteistyösopimuksen Yhdysvaltojen kanssa minkä ansiosta sisä- ja ulkopoliittiset haasteet kyettiin tasapainottamaan ja Jordania säilyi luotettavana liittolaisena Yhdysvalloille, vaikka Yhdysvallat muuten vähensikin sotilaallista läsnäoloaan kaikkialla Lähi-idässä. Sotilaallisen yhteistyön lisäksi Washingtonilta odotetaan merkittävää talousapua, minkä turvin Jordania pyrkii vähentämään aiempaa riippuvuussuhdettaan rikkaista arabimonarkioista.
Tutkimus vahvisti olettamusta siitä, että globaali voimatasapaino on muutoksessa ja maailma on entistä selvemmin jakautumassa kahteen leiriin: autoritaarisiin ja demokraattisiin valtioihin. Alueellisen voimatasapainon osalta Yhdysvaltojen sotilaallisen vaikutusvallan väheneminen Lähi-idässä antaa Venäjälle tilaa vahvistaa omaa sotilaallista läsnäoloaan harjoitustoiminnan, aseviennin ja energiayhteistyön keinoin. Lähi-idän tärkeys korostuu siinä, että se säilyy jatkossakin alueena, missä suurvallat ja alueen voimakkaat valtiot kilpailevat vaikutusvallasta, intressipiireistä ja liittolaissuhteista. Myös uusien sotilaallisten konfliktien syttyminen on mahdollista, jolloin heijastevaikutukset kohdistuvat myös Euroopan turvallisuuteen. Suomen Nato-jäsenyyden myötä puolustushallinnon Lähi-idän turvallisuuskontekstin asiantuntijuuden tarve todennäköisesti kasvaa entisestään.
Pitkän linjan Lähi-idän turvallisuuspolitiikan tutkija ja alueeseen erikoistunut sotilasasiantuntija
Everstiluutnantti Juha Mäkelä on erikoistunut Lähi-idän asevoimien ja turvallisuuspolitiikan tutkimukseen mukaan lukien alueellisen voimatasapainon kysymykset sekä suurvaltojen sotilaalliset intressit laajan Lähi-idän alueella. Mäkelä on opiskellut useita Lähi-idän kieliä vuodesta 2008 alkaen ja asunut alueen maissa työtehtäviinsä liittyen. Vuonna 2011 hän työskenteli vierailevana tutkijana al-Ahram Centre for Political and Strategic Research-tutkimuslaitoksessa (ACPSS) Kairossa, Egyptissä. Vuosina 2019 – 2022 hän oli Suomen puolustusasiamies Turkissa sivuakkreditointeinaan Libanon ja Georgia. Nykyisessä tehtävässään hän toimii osastopäällikkönä Puolustusvoimien tutkimuslaitoksessa.
Väitöstilaisuuteen ilmoittautuminen ja ohjeet saapumisesta:
Tilaisuus on avoin yleisölle. Koska tapahtuma järjestetään sotilasalueella tulee siihen ilmoittautua etukäteen 12. huhtikuuta 2023 mennessä osoitteessa: https://www.lyyti.in/makelan-vaitostilaisuus
Väitöskirjan voi ladata Doria-julkaisuarkistosta: Security Elites in Egypt and Jordan after the Arab Spring : A Case Study on Securocracies’ Role on National Security, Domestic Power Politics, Regional Order and Middle Eastern Alliance Making between 2011 and 2021
Väittelijän yhteystiedot:
Everstiluutnantti Juha Mäkelä
[email protected]
