Hyppää sisältöön

Yleisesikuntaupseerikurssi valmistaa upseereita Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ylempiin tehtäviin

Maanpuolustuskorkeakoulu
Julkaisuajankohta 25.10.2021 14.49
Kapteeni Jaakko Sointu (vas.) ja kapteeni Lauri Torniainen (oik.)

Yleisesikuntaupseerin kaksivuotinen tutkinto kouluttaa upseereita Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ylempiin tehtäviin. Opiskelijoilta vaaditaankin kykyä sopeutua yllättäviin tilanteisiin ja omaksua uusia asioita nopeasti. Tänä syksynä alkaneella YE61-kurssilla opiskelee 86 opiskelijaa eri puolustushaaroista.

Yleisesikuntaupseerin tutkinto on upseerin jatkotutkinto. Tutkinnon perustehtävänä on kouluttaa Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle yleisesikuntaupseereita, joilla on vaadittavat tiedot ja taidot sekä tutkijavalmiudet upseerin ylimpiin normaali- ja poikkeusolojen tehtäviin. Kurssin alussa opinnot ovat kaikille puolustushaaroille yhteiset, minkä jälkeen opinnot eriytyvät linjoittain maa-, meri- ja ilmasotalinjaan sekä rajavartiolinjaan. Jatkotutkinto-osaston johtaja eversti Asko Valta korostaa alun yhteisten opintojen merkitystä joukkokoheesion rakentumisessa ja osaamisen yhdenmukaistamisessa.

– Perinteisesti yleisesikuntaupseerinopinnot alkavat lähiopetuksessa niin kutsutuilla massaluennoilla. Massaluentojen tarkoitus on oikeastaan kahdenlainen: yleisesikuntaupseerilta vaadittavien perustietojen opettelu sekä kurssiveljiin ja -siskoihin tutustuminen. Parhaiten edellinen tapahtuu luentojen välisillä kahvitauoilla, jolloin keskustellaan mm. luennolla käsitellystä asiasta. Ryhmä- ja joukkokoheesion muodostuminen alussa on erittäin tärkeää. Lähiopiskelua ei toisaalta voi korvata esimerkiksi etäopetusyhteyksillä, sillä YE-kurssilla opetettavat asiat ovat pääsääntöisesti turvaluokiteltuja, minkä vuoksi niitä ei voi käsitellä normaaleissa kaupallisissa palveluissa, Valta sanoo.

Myös etäopetusta YE-kurssilla on, sillä opiskelijat saavat tehdä diplomityön valitsemassaan paikassa ja osa opetuksesta, kuten strategian ja johtamisen opintojaksoja toteutetaan etäopetuksena. Vallan mukaan kurssin opetuksesta jopa 25 prosenttia suoritetaan etäopiskeluna. Hän painottaa kuitenkin kasvokkain tapahtuvan opiskelun tärkeyttä kurssihengen rakentumiseksi sekä opetettavien asioiden luonteesta johtuen.

– Meillä opetetaan prosesseja: taktiikkaa ja operaatiotaitoa, jossa keskustellaan, mietitään, ollaan erimielisiä, tehdään kompromisseja ja lopulta yhteinen tulos on parempi kuin yhdenkään opiskelijan yksin miettimä ratkaisu. Sen takia pitää olla läsnä ja ihmiset pitää tuntea. Samalla syntyy myös luottamus näiden upseerien välillä, mikä saattaa kantaa koko uran ja erityisesti mahdollisissa poikkeusoloissa, Valta kuvaa.

Opiskelijoita erilaisista taustoista

Kuluvalla YE61-kurssilla opiskelevat kapteeni Jaakko Sointu ilmasotalinjalta sekä kapteeni Lauri Torniainen maasotalinjalta kiittelevät jo tässä vaiheessa muotoutumassa olevaa kurssihenkeä. Tärkeäksi he ovat kokeneet eri puolustushaaroista muodostetut ryhmät, joissa osaamista päästään jakamaan kurssitovereiden kesken. Opiskeluun orientoituminen työelämässä vietettyjen vuosien jälkeen on prosessi, mikä vaatii kykyä sopeutua, osalta enemmän kuin toisilta.

– Olen aiemmin ollut Ilmavoimien laivueessa ns. haalarihommissa. Oman elämän sekä työ- ja opiskelupäivän rytmittäminen on vaatinut aika paljon sopeutumista. Toisaalta on ollut hienoa huomata, kun meillä kaikilla on aiemmin ollut alaisia ja nyt yhtäkkiä huolehtii vain itsestään, että vaakakupissa onkin kaksi eri puolta, Jaakko Sointu sanoo.

Ennen kurssin alkua MPKK:lla opettajana toimineelle Lauri Torniaiselle toimintaympäristö taas on jo ennestään tuttu, mutta myös hän on päässyt totuttelemaan uuteen rooliin. 

– Opiskeluun ei ole juurikaan joutunut totuttelemaan, sillä toimin opettajana MPKK:lla ja suoritin edellislukuvuonna sotatalouden ja -tekniikan lisäopinnot. Rooli on tosin muuttunut auditorion toiselle puolelle, minkä yritänkin kääntää eräänlaiseksi vahvuudeksi. Tiedän jotain siltä toiselta puolelta mitä yritän hyödyntää, jotta se tukee omaa ja muiden opiskelua ja oppimista, Torniainen sanoo.

Kansainvälisyys osana opetusta

Kansainvälisen avun antaminen ja osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan on yksi Puolustusvoimien lakisääteisistä tehtävistä ja näin ollen se näkyy myös YE-kurssin opetuksessa niin kansainvälisten opiskelijoiden kuin myös harjoitusten muodossa. Sekä Soinnulla että Torniaisella on jo entuudestaan kansainvälistä kokemusta niin ulkomailta kuin kotimaan harjoitustoiminnasta.

– YE-kurssin aikana on kaksi kansainvälistä harjoitusta harjoitusta: esikuntaharjoitus Viking Ruotsissa ensi keväänä sekä sodankäyntiharjoitus Combat Joint Staff Exercise. Osalla upseereista on myös jo kansainvälistä kokemusta esimerkiksi kriisinhallinta- tai rauhanturvaoperaatioista. Tällä hetkellä kurssilla myös opiskelee virolainen upseeri. Suomesta lähdetään myös suorittamaan YE-tutkintoa ulkomaille ja tällä hetkellä Ruotsissa, Ranskassa, Saksassa ja Norjassa opiskelee suomalaisia upseereita, Valta kertoo.

Motivoitunut, valikoitu joukko

Toimintaympäristössä korostuu kyky luovaan tietojen ja taitojen sekä uusien lähestymistapojen soveltamiseen. YE-tutkinto edellyttääkin valmiutta hahmottaa laajoja kokonaisuuksia sekä asiayhteyksiä, mitä myös testataan viikon mittaisissa pääsykokeissa.

– Kokeet kestävät viikon ja ovat aika raskaat, sillä luettavaa on noin 4500 sivua. Koe on vakiintunut vuosikymmenten saatossa tämän tyyppiseksi. Tavoitteena on testata, pystyvätkö hakijat löytämään sen oleellisen laajasta materiaalista ja toisaalta myös muistamaan yksityiskohtia. Pääsykokeiden keventämistä mietitään tällä hetkellä, sillä töiden ja perheen ohella on aika iso kynnys pyrkiä kurssille, kun luettavaa on erittäin paljon. On mahdollista, että tulevaisuudessa esimerkiksi pääsykoekirjoja olisi vähemmän, mutta ne annettaisiin tietoon vasta esimerkiksi kuukausi ennen koetta, Valta sanoo.

Jo pääsykokeissa korostuva laaja-alaisuus kuuluu vahvasti sekä Soinnun että Torniaisen puheissa. Meneillään olevalta kurssilta he odottavatkin niin oman osaamisen laajentamista kuin ammatillisen ja sosiaalisen tukiverkon rakentamista.

– Oma näkökulmani on sen verran ytimekäs, joten tavoitteena on laajentaa sitä ja niin tulee varmasti, käymään, sillä niin on käynyt jo pääsykokeista lähtien, Sointu sanoo. 

Lauri Torniainen yhtyy kurssitoverinsa sanoihin sekä peräänkuuluttaa kurssitovereiden merkitystä opiskeluarjen lisäksi myös työelämässä.

– Toivon, että saisin elementtejä itseni kehittämiseen ja työelämän vaatimuksiin vastaamiseen. Myös verkostoituminen kurssikavereiden kesken on tärkeää ammatillisen tukiverkon muodostumiseksi, mitä voi hyödyntää myös tulevaisuuden työtehtävissä, Torniainen summaa.

Kurssille osallistuvat omaavat pitkän työ- ja opintokokemuksen myötä varsin laajan ammatillisen osaamisen, minkä vuoksi jatkotutkinto-osaston johtaja eversti Valta nostaa kurssin yhdeksi tärkeimmäksi anniksi ajattelun kehittämisen. 

– Kriisitilanteessa tulee kyetä sopeutumaan uuteen ja ajattelemaan tilannetta eri näkökulmalta. Koulutuksen yksi tarkoituksista on nähdä olennainen epäolennaisesta, erottaa massasta se tieto mitä tarvitset sillä hetkellä. Olenkin sanonut kurssilaisille: teidän tehtävänne on tehdä monimutkaisista asioista yksinkertaisia, silloin te pärjäätte, Valta päättää.

´