Yliopistojen yhteistyöstä Mannerheim-professuuri
Maanpuolustuskorkeakoulu ja Helsingin yliopisto ovat perustaneet Venäjän turvallisuuspolitiikan yhteisprofessuurin. Yhteisprofessuuria juhlittiin tänään 5. kesäkuuta Helsingin yliopiston tiloissa juhlaseminaarin merkeissä. Kyseessä on alan ensimmäinen professuuri Suomessa.
Tilaisuuden avasi puolustusministeri Jussi Niinistö, joka korosti yhteisprofessuurin olevan hyvä esimerkki organisaatioiden yhteistyöstä, joka tukee hyvin yhteistä isänmaatamme. Niinistön jälkeen puhuivat korkeakoulujen edustajat Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson sekä Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori kenraalimajuri Ilkka Korkiamäki.
– Tämä yhteisprofessuuri tukee MPKK:n tutkimusstrategiaa ja luo tärkeän linkin yliopistojemme välille, Korkiamäki kiteytti.
Yhteisprofessuurin avulla vahvistetaan molempien ylipistojen Venäjän opetusta ja tutkimusta. Puheenvuorossaan Mannerheim-säätiön edustaja, tuore puheenjohtaja Mika Ihamuotila julkisti yhteisprofessuurin kantavan nimeä Mannerheim-professuuri. Nimi on professuurille oiva valinta, sillä Mannerheim tunsi Venäjän hyvin ja oli siksi aikanaan loistava ylipäällikkö.
– Suomessa ei ole tähän asti ollut vakituista Venäjä-professuuria, eli kyseessä on ensimmäinen tämän kaltainen yhteistyö. On tärkeää, että nuorella suomalaisella upseerilla on riittävästi objektiivista näkemystä turvallisuuspolitiikasta - tätä Marsalkka Mannerheimkin halusi aikanaan rahoittaa, Ihamuotila kertoi.
Alkupuheen vuorojen jälkeen sotilasprofessori, everstiluutnantti Petteri Lalu taustoitti aihetta turvallisuuspolitiikan tutkimuksen kehityksellä. Lalu mainitsi puheessaan vuoden alussa perustetun MPKK:n Venäjä-ryhmän merkityksellisyyttä ja tärkeyttä.
– Ryhmän tarvitsemat virat on kohdennettu korkeakoulun muista tehtävistä. Nyt juhlittava Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteinen lahjoitusvaroin perustettu Venäjän turvallisuuspolitiikan professuuri on tarpeellinen lisä ja integroiva tekijä yhteisessä tärkeässä tehtävässämme.
Vastavalittu, tehtävässään elokuussa aloittava Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori Katri Pynnöniemi loi puheessaan yleiskatsauksen Venäjän järjestelmän muutoksen lähtökohtiin, turvallisuuspolitiikkaa koskevan tutkimuksen haasteisiin sekä Pynnöniemen mielestä keskeisiin tutkimuskysymyksiin.
– Tutkijan työ on usein yksinäistä puurtamista. Parhaat oivallukset eivät kuitenkaan synny umpiossa, vaan vuorovaikutuksessa toisten tutkijoiden, kollegoiden ja ystävien kanssa. Tulen tekemään parhaani, että tähän tehtävään ladatut odotukset toteutuisivat parhaalla mahdollisella tavalla, Pynnöniemi vakuutti.
Eväitä uuteen tehtävään Pynnöniemelle antoivat ministeri Elisabeth Rehn sekä kontra-amiraali Georgij Alafuzoff. Ministeri Rehn korosti neuvoissaan myös Pynnöniemen mainitseman empatian, jota työ vaatii, kun taas Alafuzoffin puhe keskittyi mm. nykypäivän sodankäyntityyliin.
– Evästeet uudelle professuurille tässä haasteiden täyttämässä informaatioympäristössä ovat perinteiset tieteen tekemisen vaatimukset - universaalisuus, avoimuus rehellisyys sekä kriittisyys ovat tietysti tässä läsnä, korosti Alafuzoff.
– Täytyy sanoa, että Pynnöniemi on paras mahdollinen valinta tähän tehtävään, kun mietin niitä kriteereitä, mitä asetimme heti suunnittelun alkuvaiheessa yhteistyössä Aleksanteri-instituutin kanssa, Rehn puolestaan kiitteli.
