Maanpuolustuskorkeakoulun ja TAPRI:n yhteistyö käyntiin rauhanvälityksen opiskelun parissa

Sotatieteiden maisteriopiskelijoiden valinnainen strategian opintojakso ”Kansainväliset turvallisuuskysymykset” toteutettiin alkuvuodesta ensimmäistä kertaa yhteistyössä Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI:n kanssa. Kurssi huipentui Santahaminassa järjestettyyn kaksipäiväiseen rauhanvälityssimulaatioon, johon osallistui SM10-maisterikurssin sekä TAPRI:n maisteriopiskelijoita.

Opintojakson MPKK:n vastuuopettajan, kapteeni Tapani Montosen mukaan kurssi oli erittäin monipuolinen opiskelutavoiltaan. MPKK:lla järjestettyjen lähiluentojen lisäksi SM10-kurssin opiskelijat osallistuivat etänä myös TAPRI:n rauhanvälitystä käsitelleille luennoille. Montosen mukaan kurssilla pyrittiin luomaan opiskelijoille eväitä toimintaan laaja-alaisessa yhteistyöympäristössä.

- Strategian oppiaineen antamia valmiuksia ja taitoja tarvitaan etenkin, kun ollaan yhteistyössä eri toimialojen, organisaatioiden ja siviilien kanssa. Kurssin kohdalla osaamisnäkökulma lähti siitä, että yliopistojen välistä siviili-sotilas –harjoittelua on ylipäänsä hyvä tehdä, jotta pystyy tutustumaan ja sopeutumaan erilaisuuteen. Kurssilla saatu osaaminen ja substanssi rauhanvälityksestä TAPRI:n toimesta auttaa myös käsittelemään konflikteja eri näkökulmasta kuin meillä yleensä, Montonen kertoo.

TAPRI:n rauhanvälityksen ja konfliktintutkimuksen maisteriohjelman johtaja Marko Lehden mukaan kurssia suunniteltiin yhteistyössä pitkään. Lehti näkee erilaisten opintotaustojen tukeneen kummankin yliopiston opiskelijoiden oppimista kurssilla, sillä esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioissa sotilaiden ja siviilien yhteistyö on avainasemassa. Yhteistyön harjoittelu jo opintoaikana palvelee täten mahdollisia tulevia kansainvälisiä tehtäviä. Lehti uskoo TAPRI:n ja MPKK:n opiskelijoiden myös näkevän sotilaiden roolin konfliktinratkaisussa samankaltaisena. 

- Kun mennään esimerkiksi EU:n kriisinhallintaoperaatioon, niin siviilit ja sotilaat ovat tiiviissä yhteistyössä. Suomen näkökulmasta tämän päivän konfliktien hillinnässä on uskoakseni myös sotilaiden näkökulmasta kyse konfliktin hallitsemisesta. Tällöin voimankäyttö on rauhan ylläpitämistä tai vakauden luomista. Suurvallalla voimankäyttö puolestaan saatetaan nähdä eri tavalla ja itsessään konfliktinratkaisun välineenä, Lehti pohtii.

Mentorit tärkeässä roolissa opintojaksolla

Kolme mentoria presidentti Martti Ahtisaaren perustamasta CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundationista olivat opintojaksolla tärkeässä roolissa. Yksi kurssin mentoreista oli pitkän uran ulkoasiainhallinnossa tehnyt Antti Turunen. Urallaan Turunen toimi esimerkiksi YK:n pääsihteerin Georgia-edustajana. Turunen piti opiskelijoille ennen rauhanvälityssimulaatiota johdantoluennon, ja toimi harjoituksessa YK:n neuvotteluryhmän tukena.

- Alussa oli toki hieman hämmennystä osanottajilla omasta roolistaan. Kun palaset alkoivat mennä paikalleen, niin yhteyksiä alettiin ottamaan eri osapuoliin ja selvittää kantoja. Varsinainen rauhanvälityskokous oli jo hyvin lähellä diplomaattista kokousta, jossa osapuolet ovat neuvottelupöydässä omine jännitteineen, Turunen kertoo.

Kokeneena neuvottelijana Turunen pitää äärimmäisen tärkeänä yhteistyön harjoittelua jo opintojen aikana.

- Kaikissa kriisinhallintaoperaatioissa siviilien ja sotilasasiantuntijoiden yhteistyö on avain ylipäänsä koko operaation onnistumiselle. Mitä aikaisemmin yhteistyö aloitetaan, sitä parempi – ennen kuin ollaan edetty uralla siihen vaiheeseen, että tullaan oman siilon sisältä tehtävään, ja kentällä sitten huomataan, että puhutaan aivan eri kieltä, Turunen sanoo.

Yhteistyö alkoi sujua Turusen havaintojen mukaan hyvin jo harjoituksen aikana, ja opiskelijat ryhtyivät nopeasti muodostaa yhteistä tilannekuvaa. 

- Rauhanvälityssimulaatiossa sotilas- ja siviiliopiskelijat pystyivät kommunikoimaan ja luomaan jopa yhteistä taktiikkaa siitä, miten konfliktinratkaisussa voidaan hyödyntää rauhanturvavälineitä jännitteiden lieventämiseksi, jonka jälkeen pystytään myös etenemään poliittisessa dialogissa ja sovinnon rakentamisessa, Turunen kertoo.

Kapteeni Montosen mukaan mentorien rooli kurssilla oli erittäin olennainen.

- Kun kurssin opettajat eivät ole rauhanvälitystaustaisia, saadaan mentoreilla varmistettua asiaosaaminen ja tällöin myös ohjaaminen on realistista. Mentorit ovat aivan elintärkeitä tällaiselle kurssitoteutukselle, Montonen painottaa.

Opiskelijat tyytyväisiä kurssin antiin

Eri taustoista tulevien opiskelijoiden yhteistyö sujui kurssilla hyvin. TAPRI:n Lehden mukaan eri tutkinto-ohjelmista tulevat opiskelijat kokivat rauhanvälityssimulaation yhteiseksi asiaksi, vaikka opiskelijoiden maailmankatsomukset saattoivatkin erota toisistaan.

Myös TAPRI:n maisteriopiskelija Anush Petrosyanin mukaan yhteistyö MPKK:n opiskelijoiden kanssa oli hedelmällistä, vaikka hän myöntääkin pieniä ennakkoluuloja olleen ennen kurssia.

- Monella meistä oli kysymyksiä, kuinka yhteistyö sujuisi kurssilla, ja pidin sotilaita ja siviiliopiskelijoita toistensa vastakohtina. Kun aloimme työskennellä, huomasin, että olemme pikemminkin saman kolikon eri puolet. MPKK:n opiskelijat pystyivät esimerkiksi kertomaan konkreettisesti, kuinka YK:n rauhanturvaoperaatiot toimivat sotilaiden näkökulmasta. Ymmärsimme toistemme vahvuudet ja heikkoudet, ja monet meistä olisivat voineet viettää pidemmänkin ajan Santahaminassa, Petrosyan sanoo.

Kurssi herätti myös kiinnostuksen rauhanturvaoperaatioita kohtaan valmistumisen jälkeisessä työelämässä.

- Aikaisemmin olin pohtinut työtehtäviä tutkimuksen tai paikallisen rauhanvälityksen parissa. Nyt harkitsen myös kenttätyöskentelyä rauhanturvaoperaatiossa yhteistyössä sotilaiden kanssa, Petrosyan kertoo.

Myös SM10-kurssilla opiskeleva rajavartiolaitoksen yliluutnantti Jussi Korhonen koki kurssin hyödyllisenä.

- Kaiken kaikkiaan hyvin positiivinen kokonaisuus. Kurssilta jäi käteen konfliktianalyysin työkaluja, näkökulmia esimerkiksi ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista tulevaisuuden konflikteihin ja sotilaallista voimaa pehmeämpiä konfliktinratkaisukeinoja - etenkin rauhanvälityksen konsepti tuli hyvin tutuksi, Korhonen kertaa.

Myös Korhonen korostaa poikkitieteellisen yhteistyön tärkeyttä ja luonnehtii tutkinto-ohjelmia toisiaan täydentäviksi.

- Molemmissa tarvitaan kokonaisvaltaista ajattelua ja pyrkimystä ymmärtämään kaikkien osapuolten tavoitteet, ja sen perusteella sitten suhteuttamaan omaa toimintaansa. Etenkin viimeisen viikon rauhanvälityssimulaatio laajensi omia käsityksiä sotilaallista voimaa pehmeämpien keinojen toimintaperiaatteista, mahdollisuuksista ja rajoitteista. Yhteistoiminta TAPRI:n opiskelijoiden kanssa oli todella antoisaa, ja välillä on hyvä vaihtaa ajatuksia eri taustoista tulevien ihmisten kanssa, Korhonen summaa.

Yhteistyö jatkuu tulevaisuudessakin

Sekä Montonen että Lehti kertovat yhteistyön yliopistojen välillä jatkuvan tulevaisuudessa ja sopimus yhteistyöstä on jo allekirjoitettu. Tämän vuoden kurssi toimi Montosen mukaan pilottina, ja jatkossa kurssia ja sen sisältöä kehitetään palautteen pohjalta. Oppimismetodina kurssin päättänyt simulaatio on Montosen mukaan osallistava ja hyviä tuloksia tuova.

- Simulaatio tarjoaa oppimista, jota on vaikea muuten saavuttaa. Siinä laitetaan opiskelijat töihin, ja aktivoidaan heidät opettajan sijaan. Tämä tuottaa parempaa oppimista, ja on parhaimmillaan myös mielekästä tekemistä, Montonen päättää.