Yliopistojen yhteinen kestävän kehityksen työpaja Maanpuolustuskorkeakoululla
Perjantaina 13. syyskuuta 2019 Santahaminaan kokoontui edustajia kaikista Suomen yliopistoista kestävyyden ja vastuullisuuden työpajaan. Tapahtuman järjesti UNIFI ry:n eli Suomen yliopistojen rehtorineuvoston kestävän kehityksen työryhmä. Palaa tapahtuman tunnelmiin sosiaalisessa mediassa tunnisteella #kekebootcamp.
Työpajan tarkoituksena on innostaa yhteiseen toimintaan kestävyyden ja vastuullisuuden edistämiseksi
Kestävän kehityksen työpajan perustana toimi YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, joka sisältää 17 laajaa ja kunnianhimoista kestävään kehityksen tavoitetta. Tavoitteiden joukossa ovat muun muassa sukupuolten tasa-arvo, rauhan ja oikeudenmukaisuuden saavuttaminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja vastuullinen kouluttaminen.
Perjantaina järjestettyyn työpajaan osallistui opiskelijoita, tutkijoita, hallinnon edustajia ja johtajia eri yliopistoista. Päivän tavoitteena oli lisätä osallistujien ymmärrystä muissa yliopistoissa tehtävästä vastuullisuuden ja kestävän kehityksen työstä. Unifin kestävän kehityksen ryhmä työstää työpajan tuloksien perusteella kestävyyden ja vastuullisuuden työsuunnitelman ja konkreettisiin toimiin päästään vuoden 2020 aikana.
Maanpuolustuskorkeakoulu osana Puolustushallinnon hallinnonalaa
Kestävän kehityksen toimikunta on keskeinen Agenda 2030 toimeenpanoa seuraava ja arvioiva taho, jonka toimintaa johtaa Suomen pääministeri. Maanpuolustuskorkeakoulu osana Puolustusvoimia kuuluu Puolustusministeriön alaiseen hallinnonalaan, jonka tavoitteena on hallinnonalan tehtävien toteuttaminen sotilaallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Vuonna 2015 valmistuneella "Vastuullista Turvallisuutta" sitoumuksella on asetettu puolustusministeriön hallinnonalalla konkreettisia tavoitteita muun muassa motivoivaan varusmiespalvelukseen, kestävään materiaalinhallintaan, terveelliseen ja turvalliseen palvelusympäristöön, ympäristövastuulliseen toimintaan sekä energiatehokkaaseen ja ilmastovastuulliseen puolustukseen. Puolustushallinto seuraa, arvioi ja raportoi ohjelman toteutumisesta säännöllisesti.
Työpajan järjestelyistä Maanpuolustuskorkeakoululla vastannut komentaja Kari Aapro kertoo, että jokainen suomalainen yliopisto on valinnut Agenda 2030 -tavoitteista parhaiten omaan osaamiseen ja intresseihin kytkeytyvät kestävän kehityksen tavoitteet. Esimerkiksi Lapin yliopistossa tutkitaan Lapin luonnon ja turismin yhteensovittamista kestävän kehityksen näkökulmasta ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa panostetaan uusien energiaratkaisuiden kehittämiseen.
Aapro tuo esille, että Maanpuolustuskorkeakoululla kestävää kehitystä ja vastuullisuutta tarkastellaan erityisesti yhteiskunnallisen turvallisuuden ja vakauden näkökulmasta. Tavoitteisiin kuuluu muun muassa oman kestävän kehityksen tavoiteohjelman luominen Maanpuolustuskorkeakoululle. Luonnos asiakirjasta on jo olemassa. Opetuksen näkökulmasta minimitavoitteena Maanpuolustuskorkeakoululla on tuoda puolustushallinnon kestävän kehityksen ohjelma ja tavoitteet opetettaviksi opiskelijoille.
Muun muassa Green Campus ja innovaatiotyöpajat pohdinnassa
Kestävän kehityksen mukainen toiminta Maanpuolustuskorkeakoulussa voidaan jaotella kuuteen osakokonaisuuteen, joilla on keskinäinen riippuvuussuhde:
Innovaatiotyöpajat – Halu ennakoida tulevaisuutta
Tutkimustoiminta – Kyky syvälliseen ymmärrykseen ja uuden tiedon tuottamiseen
Opetus – Kouluttaa aikaansa seuraavia osaajia
Asennekasvatus – Kyky huomioida kestävää kehitystä ja vastuullisuutta omassa toiminnassa
Viestintä ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus – Vastuullinen ja aktiivinen tiedon tuottaja
MPKK Green Campus – Kestävä ja vastuullinen toimija
Maanpuolustuskorkeakoulun tulee Aapron mukaan muiden ylipistojen tavoin eriytyä ja keskittyä omiin intressialueisiinsa osana kestävää kehitystä. Tähän liittyen on luontevaa, että Maanpuolustuskorkeakoulu pyrkii omalla tutkimustoiminnallaan ja innovaatioillaan löytämään uusia sisältöjä ja ratkaisuja turvallisemman ja vakaamman yhteiskunnan sekä ennaltaehkäisevien ja turvallisuutta edistävien toimien kehittämiseksi.
Tutkimus ja innovaatiot tuottavat sisältöä ja rakennetta opetuksen sisällölle ja toimeenpanemiselle, joka puolestaan luo edellytykset osaamiselle. Osaamiseen liittyy kiinteänä osana myös asennekasvatus, jonka avulla opiskelijat ja Maanpuolustuskorkeakoulun palkattu henkilökunta oppii ymmärtämään kestävän kehityksen ja vastuullisuuden merkityksen ja osaa toimia edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti omassa elämässään ja arvovalinnoissaan. Tieto ja taito osaltaan luovat edellytykset viestinnälle ja yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle.
Ympäristövastuullisen toiminnan esimerkkinä Aapro nostaa Green Campus ajattelun, jota jo monissa yliopistoissa sovelletaan. Kestävän kehityksen mukaisen toimintaympäristön kehittämisen tueksi voidaan hyödyntää/soveltaa olemassa olevia ympäristöjärjestelmiä (esim. ISO 14001 tai WWF Green Office). WWF Green Office opastaa työpaikkaa toimimaan ympäristövastuullisesti. Sen avulla on mahdollista pienentää Maanpuolustuskorkeakoulun hiilijalanjälkeä, käyttää luonnonvaroja viisaasti ja suojella luonnon monimuotoisuutta. Vastuullisuus on tärkeä yhteiskuntateko ja kilpailuvaltti. Sen avulla voidaan osoittaa vastuullisuutta ja näyttää opiskelijoille, palkatulle henkilöstölle, työn hakijoille, sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille miten vastuullisuus on tuotu osaksi Maanpuolustuskorkeakoulun arkea.
Kadetit odottivat tapahtumalta konkreettisia toimintaohjeita
Perjantaina järjestettävään työpajaan osallistuvat kadetit odottivat työpajaa avoimin mielin valmiina oppimaan uutta. Opiskelijoiden keskuudessa kestävä kehitys ei kadettien mukaan ole se kaikista yleisin puheenaihe, mutta maalaisjärkeä käytetään ja esimerkiksi roskat lajitellaan. Opiskelijat toivoivatkin, että perjantain työpajassa saavutettaisiin lisää konkretiaa ja selkeitä toimintamalleja, jotta jatkossa kestävän kehityksen huomioiminen arkipäivässä helpottuisi.
Samaan aikaan opiskelijoita mietityttää kuitenkin Maanpuolustuskorkeakoulun hieman siviiliyliopistoista eroava asema. Mikäli ollaan kriisitilanteessa, onko kestävää kehitystä mahdollista soveltaa? Tulevaisuudessa sotatieteiden osalta maailmalla jo näkyviä kestävää kehitystä tukevia tutkimusaiheita ovat muun muassa kestävyys sotilaallisissa operaatioissa, kestävyys sotilaallisessa johtamisessa ja sotilaallisissa innovaatioissa sekä teknologiassa. Aapro toteaakin, että Maanpuolustuskorkeakoululla pyritään myös tutkimuksellisesti löytämään uuden tyyppisiä kestävää kehitystä ja yhteiskunnallista turvallisuutta sekä vakautta tukevia ratkaisuja sotilaalliset, taloudelliset ja ekologiset näkökulmat huomioiden.
Lue lisää perjantaina järjestetystä tapahtumasta Unifin sivuilta.
