Esittelyssä: apulaisprofessori Katri Pynnöniemi

Maanpuolustuskorkeakoulu 12.6.2019 13.03
Kolumni

Tutustuminen Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessoreihin jatkuu. Toisena vuorossa on Katri Pynnöniemi, jolla on työhuone sekä Santahaminassa että Helsingin yliopistolla.

Katri Pynnöniemi on toiminut syksystä 2017 Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessorina Helsingin yliopistolla ja Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksella. Yhteisprofessuuri perustettiin lahjoitusvaroin, jotka saatiin maanpuolustusta lähellä olevilta Mannerheim-säätiöltä, Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä ja Maanpuolustuskorkeakoulun tukisäätiön yhteislahjoituksesta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vastinrahoituksesta. Hieman aikaisemmin Maanpuolustuskorkeakoululle perustettiin Venäjä-ryhmä, johon Pynnöniemi kuuluu.

Tätä ennen Pynnöniemi ehti toimia noin 15 vuotta Ulkopoliittisessa instituutissa, jossa kasvoi nuoremman tutkijan asemasta vanhemman tutkijan asemaan. Pynnöniemen tutkimus käsitteli laaja-alaisesti järjestelmän muutosta Venäjällä, Venäjän ja EU:n suhteita ja Venäjän ulkopolitiikkaa.

– Venäjän turvallisuuspolitiikka on hieman hankala termi, koska Venäjällä puhutaan ulkopolitiikasta, kansainvälisestä politiikasta ja sotilaspolitiikasta, siellä ei turvallisuuspolitiikan termiä tunneta, mutta turvallisuuspolitiikka sinänsä on vakiintunut tutkimusorientaatio, selventää Pynnöniemi.

Tällä hetkellä Pynnöniemen tutkimus käsittelee muun muassa Venäjän ulkopolitiikan ja strategisen ajattelun kehitystä. Tavoitteena on ymmärtää vuonna 2014 alkanutta vaihetta Venäjän turvallisuuspolitiikassa, miten Venäjä hahmottaa maailmanpoliittista tilannetta ja miten se näkyy Venäjän toiminnassa. Tutkimuksen lisäksi Pynnöniemi opettaa sekä ohjaa pro gradu -tutkielmia ja väitöskirjoja molemmissa yliopistoissa.

Tutkimuksen alla Venäjän asema tulevaisuudessa ja asemaan vaikuttavat muutosvoimat

Pynnöniemen viimeisimmät julkaisut koskevat informaatiopsykologisen vaikuttamisen käsitteistöä venäläisessä tutkimuksessa. Yksi tutkimuksessa esiin noussut huomio on, että Venäjällä ylipäänsä kaikki tekeminen nähdään valtiokeskeisesti. Seuraavana Pynnöniemi aikoo tarkastella sitä, miten tarinat vihollisista ovat läsnä nykyisissä Venäjän valtionjohdon puheissa. Vireillä on myös laajempia projekteja.

– Yksi laajempi tutkimussuunnitelma koskee Venäjän asemaa tulevaisuuden maailmassa, ja miten isot muutosvoimat vaikuttavat siihen. Sotilaspolitiikan kannalta relevanttia on tarkastella, miten käsitys sodankuvan muutoksesta elää Venäjällä. Lisäksi tarkastellaan ilmastokriisin ja energiamurroksen merkitystä Venäjän kokonaisturvallisuudelle. Aikomus on vahvistaa yhteistyötä jo olemassa olevien, tätä aihetta tutkivien tutkijoiden kanssa Suomessa ja kansainvälisesti, kertoo Pynnöniemi. – Jatkamme tutkimusta siitä, minkälaista tilannekuvaa Venäjällä tuotetaan maailmanpolitiikan muutoksesta ja minkälaisten käsitteiden ja taustaoletuksen perusteella päätöksiä tehdään.

Pynnöniemi toivoo alalle lisää tutkijanalkuja sekä tutkimuksen mahdollistamista heille. Yhteistyö on avain eteenpäin, ja tähän mennessä se on jo ollut todella tiivistä ja monitieteellistä. Tärkeä osa tutkimustyötä on myös yhteiskunnallinen vaikuttavuus, ja alalta on pyritty tuomaan julkiseen keskusteluun punnittuja arvioita Venäjän suunnasta ja sen merkityksestä Suomelle.

Työ ja koulutus