Hyppää sisältöön

Tuloksissa korostui luottamuksen ja ammattitaidon merkitys kyvykkäiden sotilasjohtajien toiminnassa
Pro gradu karismaattisesta johtajuudesta toi laudaturin

Maanpuolustuskorkeakoulu
Julkaisuajankohta 31.7.2018 10.48
Tiedote

Seitsemännen sotatieteiden maisterikurssin pro gradu -töitä esiteltiin tiistaina Maanpuolustuskorkeakoululla. Seminaari antaa valmistuvalle maisterille mahdollisuuden osoittaa asiantuntemuksensa työnsä aiheesta ja samalla muille opiskelijoille tilaisuuden syventää ja laajentaa osaamistaan.

Yksi esittelijöistä oli työstään parhaimman arvosanan, laudaturin, saanut ilmatorjuntaupseeri Erik Sandström. Hänen johtamisen tieteenalan pro gradunsa käsitteli karismaattista johtajuutta. Tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena oli selvittää, onko karismaattisuuden tutkimus sellaista, että siitä voisi jatkossa olla hyötyä Puolustusvoimien johtajakoulutuksen, -kulttuurin ja -tutkimuksen alalla.

Ilmiöön tutustuminen osoitti välittömästi, että aiheen tutkimus on ollut varsin rikkonaista, eikä ilmiöstä vallitse yhtenäistä käsitystä. Tästä syystä tutkimukseni ohjautui aika nopeasti selvittämään, minkälaisia aikaisemmin esitetyt käsitykset ovat. Tutkimukseni empiirisessä osassa selvitin sotatieteiden maisteriopiskelijoiden käsityksiä karismaattisesta johtajuudesta, Sandström kertoo.

Alkuperäisen aiheen "karismaattisen johtamisen paluu" Sandström löysi ainelaitoksen aiheluettelosta.

- Aihe pisti heti silmääni, sillä olen lyhyen sotilasurani aikana havainnut, että eri ihmiset kokevat erittäin erityyppiset ihmiset kyvykkäiksi sotilasjohtajiksi. Vaikka karismaattisuuden tutkimus oli itselleni täysin vierasta, yhdistin nämä seikat mielessäni yhteen ja koin, että tällä tutkimuksella minulla on mahdollisuus syventyä itseäni kiinnostavaan ilmiöön ja mahdollisesti tuottaa hyötyä sotilasjohtamisen tutkimuksen saralla, Sandström avaa.

Isossa mittakaavassa Sandströmin tutkimuksen päällimmäisenä havaintona oli, että karismaattista johtajuutta tulee jatkossakin tutkia ja kyseisellä tutkimusalalla on paljon ymmärrystä lisäävää lisäarvoa johtajuuden tutkimuksen ja kouluttamisen saralla myös Puolustusvoimien näkökulmasta.

- Kirjallisuuden valossa uskallan väittää, että karismaattiset johtajat ovat henkilöitä, joilla on kyky aikaansaada poikkeuksellista sitoutumista ja loistavia tuloksia alaisissaan. Ristiriitaisten näkemysten johdosta ilmiö ei tarjoa mitään autuaaksi tekevää viisastenkiveä, mutta kuten mainitsin, sen arvo erityisesti johtajuuden ymmärtämisen ja johtaja-alaissuhteiden mekanismien ymmärryksen saralla on mielestäni suuri.

Sandström kertoo, että saatujen vastausten perusteella kyvykkäimpien sotilasjohtajien toiminnassa korostuivat luottamuksen ja ammattitaidon merkitys. Normaali- ja poikkeusolojen johtajien toiminnassa korostui se, että johtajan ja alaisten välisen luottamussuhteen tulee olla poikkeuksellisen vahva, sillä ihmisten suorittamat tehtävät ovat monesti vaarallisia ja epämiellyttäviäkin toteuttaa.

- Luottamuksen syntymisen suhteen maisteriopiskelijoiden käsityksissä korostui ammattitaidon merkitys. Suomalaista sotilasta ei voi "huijata", eivätkä minkäänlaiset palopuheet tai maneerit paikkaa sitä, mikäli johtaja ei aidosti osaa tehtäviään ja kanna vastuutaan.

Sandström kertoo suhtautuneensa tutkimuksen tekemiseen intohimoisesti, siksi laudaturin saaminen tuntui luonnollisesti erittäin hyvältä.

- En tehnyt tutkimusta arvosana mielessä, vaan halusin löytää vastauksia kysymyksiini. Tämä oli mielestäni paras tapa motivoitua työskentelyyn. En missään nimessä odottanut laudaturia, vaikka lopulta olinkin varsin tyytyväinen lopputulokseeni. Toisaalta nyt tuntuu, että löysin vasta tiedonpolun alkupäähän.

´