Sodissa kaatuneiden perintö - ei pelkkiä numeroita

Maanpuolustuskorkeakoulu 13.9.2018 13.22
Tiedote

Helsingin yliopiston juhlasalissa torstaina 20.9. järjestettävällä ”Raskaat sotavuodet” -luentokerralla avautuu Suomen kolmen sodan synkkä puoli historiantutkija Ville Kivimäen johdolla. Sosiaali- ja kulttuurihistoriaa toisen maailmansodan osalta Suomessa tutkinut Kivimäki kertoo menetyksistä ja niiden merkityksestä luennossaan ”Raskaan numerot – sodissa 1939–1945 kuolleet”. Kivimäki hahmottelee sodissa kuolleiden lukuja ja taustoja mutta haluaa myös avata kuolemien vaikutuksia pidemmällä aikavälillä.

(kuva Jonne Renvall)

- Kuollut sotilas ei ole mukana vain senhetkisessä tilanteessa, vaan hänellä on taustansa, hän on tullut jostakin ja hänen kuolemallaan on pitkät seuraukset, Kivimäki selvittää.

Vaikka uhriluvut Suomessa ovat olleet jo pitkään hyvin tiedossa, Kivimäen mukaan sodassa menehtyneiden määrittely on kuitenkin vielä jokseenkin kiistanalaista esimerkiksi sairauksien tai nälkiintymisen tapauksissa. Sotien aikana lähestulkoon kaikki suomalaisten ihmismenetykset olivat sotapalvelusta tekeviä nuoria, mikä oli hyvin poikkeuksellinen tilanne Euroopan tasolla. Tämän takia Kivimäki haluaakin avata Suomen omalaatuista tilannetta, ja kutsuu kuuntelijat tarkastelemaan tuttua historiaa uudesta näkökulmasta.

- Kun mennään vaikka Puolaan, Neuvostoliiton alueille, Kiinaan tai oikeastaan mihin tahansa muuhun maahan, jossa käytiin sotaa, siellä on paljon enemmän sotaan liittyviä ilmiöitä, jotka eivät suoraan välttämättä liity mitenkään taisteluihin tai sodankäyntiin – tauteja ja nälkää. On määrittelykysymys, lasketaanko ne sodan vuoksi menehtyneiksi.

[– –] Toivoisin saavani ihmiset asettamaan suomalaiset sotakuolemat tähän vielä laajempaan, koko toisen maailmansodan viitekehykseen ja ehkä myös oivaltamaan sen, miten poikkeuksellinen tämä Suomen tilanne toisessa maailmansodassa oli, Kivimäki kertoo.

Filosofian tohtori, dosentti Ville Kivimäki on tutkijatohtori Tampereen yliopistolla. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt Suomen sosiaali- ja kulttuurihistoriaan toisen maailmansodan aikana. Tällä hetkellä hän toimii muun muassa Suomen Akatemian kokemushistorian huippuyksikössä "Eletty kansakunta" -tutkimusryhmän johtajana. Kivimäki on tunnettu suomalaisen sotilaan psyykettä ja mielenterveyttä käsittelevästä teoksestaan Murtuneet mielet, josta hän voitti myös Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 2013.

Kivimäen sekä muiden eturivin asiantuntijoiden luentoja pääsee seuraamaan Maanpuolustuskorkeakoulun järjestämällä sotahistorian luentosarjalla, jonka ensimmäinen osa on 20.9.2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa. "Raskaat sotavuodet" -teemasta luennoivat myös VTT,prof. Martti Häikiö ja evl, ST, prof. Janne Mäkitalo. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja siihen voi ilmoittautua osoitteessa lyyti.in/sotahistorialuennot

Lisätietoja luentosarjasta: https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi:8443/artikkeli/-/asset_publisher/-vuosisata-maanpuolustuksen-ytimessa-luentosarja-kaynnistyy