TURVAA-hankkeessa tutkitaan kansallinen turvallisuus -käsitteen käyttöä Suomen turvallisuuspolitiikassa

Maanpuolustuskorkeakoulu 22.7.2019 9.41
Tiedote

TURVAA-tutkimushanke on valtioneuvoston kanslian rahoittama tutkimushanke, jossa ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, Maanpuolustuskorkeakoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu. Tutkimushankkeen vastuuministeriönä toimii puolustusministeriö.

Suomi on kokonaisturvallisuus-käsitteen edelläkävijä, mutta kansallisen turvallisuuden käsitettä ei juurikaan ole käytetty

Kansallisen turvallisuuden ytimessä ovat kansakunnan ja valtion turvallisuus sekä olemassaolo. Kansallinen turvallisuus on myös kollektiivista tunnetta siitä, että yhteiskunta kykenee selviytymään sen kohtaamista haasteista. TURVAA-hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä kansallisen turvallisuuden käsitteestä Suomessa ja tuottaa tietopohjaa sekä edellytyksiä kansallisen turvallisuuden vaikutusarviointimallin kehittämiselle.

Kansallinen turvallisuus (national security) -käsitettä käyttävät usein suurvallat, ja sillä viitataan yhteiskunnan olemassaoloon liittyviin syviin teemoihin. TURVAA-hankkeessa paneudutaan kansallisen turvallisuuden käsitteen käyttöön suomalaisessa turvallisuuspolitiikassa. Maanpuolustuskorkeakoulusta tutkimuksessa mukana oleva johtamisen sotilasprofessori, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen kertoo, että kansallinen turvallisuus siirtää päätöksentekovaltaa ja resurssien käyttöoikeutta hyvin kapea-alaiselle kansallisen turvallisuuden ydinjohdolle.

Huhtinen toteaa, että viimeksi kansallisen turvallisuuden käsitettä on käytetty suomalaisessa turvallisuuspolitiikassa tiedustelulakien tarpeellisuutta perusteltaessa. Hän selventää suomalaista ajatusmallia turvallisuudesta seuraavasti:

− Suomessa on totuttu ajattelemaan, että turvallisuus kuuluu kaikille. Ja siten täällä vallitsee viranomaisyhteistoiminnan ja kansalaisyhteiskunnan läpäisemä turvallisuuskulttuuri. Myös vähäiset kansalliset voimavarat ja vahva ajatus turvallisuuden tekemisen demokraattisesta päätöksenteosta ovat osaltaan pitäneet kansallisen turvallisuuden ajatusmallin loitommalla.

Tutkimuskohteena turvallisuuden eri hallinnonalat

Aineistona TURVAA-hankkeessa on käytetty asiantuntijahaastatteluja ja työpajoja. Haastattelut on toteutettu eri turvallisuuden hallinnonaloilla. Yksi keskeinen tutkimuksen aineiston keräämisen kohde on ollut puolustusministeriö ja sen käsitys kansallinen turvallisuus -käsitteestä.

− TURVAA-hankkeessa keskeiset haastateltavat tahot ovat olleet turvallisuuden eri toimijat valtionhallinnon avainpaikoilla ja joilla selkeästi on intressejä tarkastella kansallisen turvallisuuden käsitteen käyttömahdollisuuksia, Huhtinen täsmentää.

Huhtinen lisää, että Maanpuolustuskorkeakoulu on haluttu yhteistyökumppani erilaisiin tutkimusprojekteihin ja hankkeisiin. Myös hän on jo aikaisemmin ollut mukana monessa puolustushallintoa koskevassa tutkimuksessa.

Pääosa TURVAA-hankkeen haastatteluista on nyt tehty ja seuraavaksi vuorossa on loppuraportin koostaminen. Maanpuolustuskorkeakoulu on osallistunut haastattelujen toteuttamiseen ja loppuraportin kirjoittamiseen sekä analysointiin.

Muuttunut turvallisuusympäristö on otettava huomioon lainsäädäntötyössä

Hankkeen taustalla on huomio siitä, että kansallisen turvallisuuden käsitteestä ei ole Suomessa vakiintuneita määritelmiä eikä vaikuttavuuden arviointiohjetta. Turvallisuuskysymykset eivät nykymuodossaan noudata perinteisiä hallinto- ja organisaatiorajoja. Näin ollen muuttunut turvallisuusympäristö vaatii, että turvallisuuteen liittyvät tekijät pystytään ottamaan huomioon lainsäädäntötyössä.

TURVAA-hanke jäsentää ja kartoittaa keskeisiä turvallisuuteen vaikuttavia elementtejä ja ulottuvuuksia, joita moniulotteisen kansallisen turvallisuuden vaikutusarvioinnissa tulee huomioida. Hanke tulee vaikuttamaan myös tapaan, jolla kansallisen turvallisuuden kysymyksiä huomioidaan tulevaisuudessa eri hallinnonaloilla. Tutkimushanke saadaan päätökseensä tämän vuoden loppuun mennessä.