HYTE-hanke lisää tietoutta väkivaltaisista mediatapahtumista
Suomen Akatemian rahoittamassa Terroristinen väkivalta globaalina mediatapahtumana − kohti uutta tutkimusmallia tutkimushankkeessa (HYTE) tarkastellaan, miten terroristinen väkivalta näkyy mediassa ja miten terrori-iskut, eli terroristiset mediatapahtumat, saavat julkisuutta. Tutkimusryhmä tutkii terroristisia mediatapahtumia nykyisessä monimuotoisessa, eli hybridissä mediaympäristössä.
Moninainen nykymedia määrittää terrorismin näkyvyyden ja vaikuttavuuden
Nelivuotisessa (2017−2021) tutkimushankkeessa ovat mukana Maanpuolustuskorkeakoulun lisäksi Tampereen yliopiston journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMET ja Helsingin yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan viestinnän oppiaine. Medioitumista seurataan HYTE-hankkeessa monitasoisen aineiston avulla ja yksi tutkimushankkeen tavoitteista on luoda metodologiaa, jonka avulla hybridissä mediaympäristössä leviäviä terroristisia iskuja voidaan tarkastella ja ymmärtää. Tutkimushankkeen tavoitteena on lisätä tietoutta väkivaltaisten mediatapahtumien ja erityisesti terrorististen tekojen medioitumisen vaikutuksista.
HYTE:n maanpuolustuskorkeakoulun osahankkeen tutkija, tutkijatohtori Noora Kotilainen selvittää median olevan nykyajan terroristeille keskeinen väline. Moninainen nykymedia on merkittävässä roolissa terrorismin toimintalogiikassa määrittäen pitkälti sen näkyvyyden ja näin ollen vaikuttavuuden. Terrorin ja terroristisen väkivallan medialogiikkaa on siis syytä pohtia ja selvittää.
− Nykyään terroria ei oikeastaan ole ilman mediaa, eli media on terroristeille se ensisijainen väline viestinsä levittämiseen ja he käyttävät sitä tehokkaasti hyväkseen. Voisi karrikoiden jopa sanoa, että ilman medianäkyvyyttä terroristinen teko olisi usein oikeastaan jopa turha. Jos siis pystymme ymmärtämään terroristien medialogiikkaa, pystymme myös ehkä vähentämään terrorististen iskujen medianäkyvyyttä ja jopa väkivaltaa, Kotilainen kertoo.
Maanpuolustuskorkeakouluun sijoittuva osahanke selvittää, miten terroristit käyttävät mediaa hyväkseen
Noora Kotilainen toteaa, että nykyisin akateemisiin projekteihin pyritään saamaan mukaan laajasti erilaisia yhteiskunnallisia toimijoita ja eri näkökulmia. − Hankkeen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa median toiminnan logiikasta, ja välittää tuloksia vapaasti kaikkien saataville, Kotilainen selventää.
Väkivallasta viestiminen on asevoimille keskeistä ja asevoimat on alan asiantuntija. Pyrkimyksenä on ollut tuoda hankkeeseen keskeisiä teemoja, joita sotatieteissä ollaan viime aikoina tutkittu, kuten strategista viestintää ja aseellistamisen käsitteen pohdintaa. Sotatieteiden näkökulma HYTE-hankkeessa on Kotilaisen mukaan selkeä.
− On tärkeää ymmärtää, miten terroristit viestivät ja miten mediaa käytetään hyväksi myös terroristisen propagandan alustana ja kaikukoppana. Asevoimat saavat hankkeesta konkreettista tietoa siitä, miten median voima tulisi ymmärtää ja kuinka väkivaltaisia mediatapahtumia käsitteellistää. Tämä on myös turvallisuuden näkökulmasta merkittävää, Kotilainen selvittää Maanpuolustuskorkeakoulun intressejä hankkeessa.
HYTE-hankkeen päätapahtumaksi valikoitui Uuden-Seelannin iskut
Tutkimushankkeen varsinaiseksi tutkimuskohteeksi valikoitui Uuden-Seelannin Christchurchissa maaliskuussa 2019 tehdyt iskut. Kotilainen kertoo, että tutkimusryhmä "harjoitteli" aineistonkeruuta ja tapahtuman seuraamista joulukuussa 2018 Strasbourgissa Ranskassa tehtyä iskua, sen uutisointia ja medioitumista seuraamalla.
Kotilainen selvittää, että Uuden-Seelannin isku valikoitui tutkimushankkeen päätapahtumaksi, koska se tuo esille väkivaltaisten iskujen medialogiikan monella tavalla. HYTE-hankkeen tutkijat syventyvät muun muassa iskun tekijän livestreamauksen leviämiseen ja sen estämiseen verkossa, perinteisen median raportointiin tapahtumista, Uuden-Seelannin pääministerin pyrkimyksiin hallita iskun tekijän nimen leviämistä, sekä tunteiden osoittamiseen verkossa. Kotilainen toteaa, että Uuden-Seelannin isku osoittaa hybridin mediakentän monipuolisuuden ja kompleksisuuden.
Aineistona tutkimuksessa on yli miljoona twiittiä, joiden ohella tutkitaan sekä perinteistä mediakenttää ja valtamedioiden uutisointia että sosiaalisen median kanavia. Lisäksi tutkija Niina Uusitalo on kerännyt YLE:llä etnografista tietoa terroristi-iskuja käsittelevien uutisten synnystä. Kotilainen itse keskittyy erityisesti visuaalisen aineiston käytön ja sen luomien mielikuvien analysointiin. Hankkeen Maanpuolustuskorkeakoulussa toimiva toinen tutkija, osahanketta johtava professori Aki-Mauri Huhtinen, hyödyntää tutkimuksessa strategisen viestinnän ohella verkosto- ja rihmastoteorioita.
Tekeillä on muun muassa kansainvälinen kirja ja useita tieteellisiä artikkeleita
Tällä hetkellä hankkeen kesken valmistellaan kansainvälistä kirjaa, jossa keskitytään erityisesti metodiikkaan, aineiston keruuseen ja väkivaltaisen mediatapahtuman logiikan ja rakentumisen seuraamiseen. Kotilainen kertoo, että tekeillä on myös erikoisnumero tieteelliseen lehteen. Numeron teemana on tarkastella sitä, millainen väkivalta saa mediassa huomiota ja toisaalta, milloin ja millä ehdoin väkivalta jää näkymättömiin. Lisäksi Kotilainen laatii hankkeen puitteissa parhaillaan tieteellisiä artikkeleja, joissa syvennytään muun muassa brutaaleihin kuviin ja niiden käyttöön terrorismin välineenä, sekä väkivaltaisten mediatapahtumien muodostumisen logiikkaan sukupuolittuneen väkivallan näkökulmasta. Tulossa on myös hybridin käsitteeseen liittyvä seminaari, jossa paneudutaan hybridin merkitykseen erilaisissa konteksteissa kuten mediassa, informaatiovaikuttamisessa, sodassa ja terrorismissa.
