Julkaisutoiminta jatkui vilkkaana vuonna 2022
Maanpuolustuskorkeakoulu julkaisee aktiivisesti sotatieteellistä tutkimusta omissa ja ulkopuolisissa julkaisusarjoissa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei muuttanut tilannetta vuonna 2022: tutkimusta tehtiin täysipainoisesti kaikilla sotatieteiden tasoilla.
Ensimmäinen omissa sarjoissa ilmestynyt julkaisu, kenraaliluutnantti Ermei Kannisen aikoinaan kirjoittama sotataidon klassikko Ranskalaisten ylijohdon tiedustelun järjestely ja sen tuottamat tulokset ennen saksalaisten hyökkäystä vuonna 1940, näki päivänvalon jo Maanpuolustuskorkeakoulun vuosipäivänä tammikuun alussa. Vuoden viimeinen, sotilasprofessori Marko Palokankaan ja apulaissotilasprofessori Antti Parosen toimittama Epätavallisen tavallista, kuluvalla viikolla.
Vuonna 2022 suurinta mielenkiintoa Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisuja kohtaan osoitettiin Ukrainan sodan ensikuukausina, jolloin tiedontarve sotatieteellisistä näkökulmista oli suurimmillaan. Osa Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisuista onkin niin ainutlaatuisia ja ajattomia, että niihin voi palata vielä vuosien jälkeen.
Voit tutustua tämän vuoden julkaisuihimme kätevästi verkkosivujemme kautta. Löydät vuosikohtaisen julkaisuluettelon täältä: Julkaisut Maanpuolustuskorkeakoulussa. Lisää luettavaa löydät samalta sivulta sekä julkaisusarjakohtaisista luetteloista. Valtaosin vuoden 2012 jälkeen julkaistut teokset ovat ilmaiseksi ladattavissa Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisuarkistosta. Osan voit ostaa myös omaksi Puolustusvoimien julkaisujen verkkokaupasta, jossa on tarjolla kulloinkin myytävät erät.
Mitä sitten lukisi tämän vuoden julkaisujen joukosta? Ohessa muutamia poimintoja ajankohtaisesta tarjonnasta.
Arktinen geopolitiikka 2000-luvulla
Eversti evp. Ossi Kettusen toimittama kokonaisvaltainen ja ainutlaatuinen esitys arktisen alueen geopolitiikasta juuri Nato-hakemuksen kynnyksellä.
”Globaalit suurvaltojen väliset jännitteet ja tapahtumat ovat vahvasti kytkeytyneitä arktisen alueen geopoliittiseen kehykseen. Suurvaltojen välisten jännitteiden lisääntyessä arktisella alueella Suomelle tulee vääjäämättä ajankohtaiseksi tarkastella pragmaattisesti eri koalitioiden ja Naton tuomia hyötyjä.”
Sodan usvaa
Kirjan toimittajan, sotilasprofessori, everstiluutnantti Marko Palokankaan mukaan Sodankäyntiin vaikuttaa monia tekijöitä, joista sodan usvaa, sumua ja kitkaa Suomen kontekstissa ei ole tutkittu tai juurikaan käsitelty.
”Kirjan tutkimuksellinen anti keskittyy vallitsevaan turvallisuustilanteeseen sekä sodankäynnin laaja-alaisiin muutostekijöihin. Merkittävin huomio artikkeleiden sisällössä kiinnittyy Suomen kansalliseen kykyyn hälventää sodan usvaa ja vastata mahdollisen sodan tai kriisin asettamiin haasteisiin ja vaatimuksiin.”
Informaatioherruus
Erikoistutkija Matti Purasen tutkimus tarkastelee Kiinan sotilasstrategian kehittymistä kylmän sodan jälkeisellä aikakaudella, noin vuosina 1991–2022.
”Kylmän sodan päättyminen aiheutti merkittäviä muutoksia Kiinan turvallisuusympäristössä, kun Kiinan sotilaallinen pääuhkaaja, Neuvostoliitto, lakkasi olemasta. Samaan aikaan Yhdysvallat kohosi Kiinan tärkeimmäksi sotilaalliseksi uhkaajaksi. Tutkimus tarkastelee kiinalaista sodan paradigmaa analysoimalla kiinalaisen sotilaskeskustelun avainkäsitteitä sekä Kiinan sotilaallisten suorituskykyjen rakentamista.”
Oveluuden lupaus
Majuri, ST Juha Kukkolan tutkimuksessa tarkastellaan asymmetrian, epäsuoruuden ja ei-sotilaallisuuden sotataidollista kehitystä venäläisistä lähteistä käsin ja venäläisiin käsitteisiin sidottuna.
”Neuvostoliiton romahdettua venäläinen sotatiede joutui syvän murroksen kohteeksi, ja 2000-luvulla sotatieteiden perustaa on rakennettu uudelleen tulkitsemalla Venäjän sotahistoriaa ja neuvostosotatieteitä vastaamaan asevoimien kehittämisen ja osittain poliittisen johdonkin tarpeita. Ydinaseiden varjostamassa suurvaltojen välisessä jatkuvassa kamppailussa asymmetrisia ja epäsuoria toimia sekä ei-sotilaallisia toimenpiteitä on esitetty avaimeksi menetykseen.”
Sotilasjohtaja taistelussa
Sotilasprofessori, everstiluutnantti Antti-Tuomas Pulkan ja everstiluutnantti, ST Juha Hollannin toimittama artikkelikokoelma on tutkimusteeman ”Joukko, johtaja, sotilas” ensimmäinen julkaisu. Kirjoituksissaan sotatieteiden asiantuntijat eri aloilta lähestyvät teemaa toisiaan täydentävistä näkökulmista.
”Johtajan merkitys vaihtelee ja saa erilaisia muotoja eri toimintaympäristöissä, eri kokoisten joukkojen yhteydessä ja erilaisia järjestelmiä käytettäessä, mutta se on yhtä kaikki aina läsnä. Sodan kuvan keskipisteessä on jatkuvasta muutoksesta huolimatta tulevaisuudessakin ihminen.”
Valistavia lukuhetkiä Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisujen parissa!
