Hyppää sisältöön

Muuttuvan sodankuvan tutkimus on tärkeä osa Puolustusvoimien operatiivista suunnittelua

Maanpuolustuskorkeakoulu
Julkaisuajankohta 18.5.2021 11.33
Kuva: Handout / STM

Sota on yhtä vanha kuin ihmiskunta. Sen perusperiaatteet ovat pysyneet samanlaisina jo vuosituhansien ajan, mutta kehittyvä teknologia sekä strateginen ja taktinen taito ovat muuttaneet, ja edelleen muuttavat, sodankäynnin kuvaa merkittävällä tavalla. Myös Suomen tulee seurata tätä kehityskulkua tiiviisti.

Sotilasprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo on tutkinut muuttuvaa sodan kuvaa jo vuosien ajan. Mäkitalon mukaan tulevaisuuden sodan kuvaa tulee määrittämään kahdeksan keskeistä trendiä: 

1.    Sotatekniikan monipuolistuminen ja monimutkaistuminen
2.    Ei-valtiollisten sijaissotilaitten käyttö
3.    Kasvottomuus, epäinhimillisyys ja eettisyyden puute
4.    Sotilaiden ja johtajien psykologinen kriisinkestävyys
5.    Taistelu rakennetulla alueella ja niille johtavien väylien suunnissa
6.    Ei-kineettisten keinojen, kuten kyberhyökkäyksien painottuminen
7.    Kriittiset kohteet ja järjestelmät hyökkäysten kohteena
8.    Ihminen sodankäynnin ratkaisevana tekijänä myös tulevaisuudessa. 

Näistä trendeistä Mäkitalo nostaa Suomen kannalta keskeisimmäksi seitsemännen, kriittisten kohteiden nousevan merkityksen:

”Haluan nostaa esiin kysymyksen siitä, olemmeko liian riippuvaisia sähkön, internetin ja GPS:n kaltaisista järjestelmistä? En ole täysin vakuuttunut siitä, että meillä on riittävät yhteiskunnalliset varajärjestelmät siltä varalta, että jokin näistä kaatuisi. Näihin järjestelmiin kohdistuvaa hyökkäystä seuraisi varmasti lyhyt ajanjakso, jolloin olisimme täysin avuttomia. Sillä olisi merkittävä vaikutus myös päätöksentekojärjestelmäämme.”

Eräs merkittävä kysymys sotilassuunnittelussa ja sodan kuvan muutoksen tutkimuksessa on niin kutsuttujen ”mustien joutsenien” ennustaminen. Musta joutsen viittaa odottamattomaan ja erittäin epätodennäköiseen tapahtumaan, kuten koronapandemia tai 9/11-iskut. 

”Välillä sotilaat, upseerit ja puolustuslaitokset ovat niin kaavoittuneita totuttuihin ajatusmalleihin, etteivät he kykene havaitsemaan tällaisten häiriöiden mahdollisuutta. Mielenkiintoista on, että 9/11-iskujen jälkeen Valkoinen talo kutsui paikalle johtavia Hollywoodin elokuvakäsikirjoittajia, koska heidän koettiin voivan vapaammin miettiä mitä epätodennäköisimpiä skenaarioita, koska World Trade Centerin kaltainen isku oli jo aiemmin esitetty valkokankaalla”, Mäkitalo kuvailee.

Kansainvälinen yhteistyö on muuttuvassa sodankuvassa Mäkitalon mukaan Suomelle elinehto, koska siiloutumiseen ei ole mahdollisuutta:

”Vaikka Kustaanmiekan portissakin lukee, että seisomme omilla jaloillamme, tosiasia on, että itsenäinen Suomi on jokaisessa historian vaiheessaan saanut ulkopuolista apua toisilta valtioilta. Nykytilanteessa niin kahdenväliset suhteemme kuin Nato-yhteistyömme on kiinteää, eikä ole olemassa kynnystä vastaanottaa apua kriisitilanteessa. Uskon kuitenkin, että mahdollinen Suomea koskeva sotilaallinen kriisi tapahtuisi osana laajempaa kansainvälistä konfliktia, jolloin olisimme joka tapauksessa osana yhtenäistä poliittista rintamaa Euroopan unionin kautta”, Mäkitalo päättää. 
 

´