Pro gradu -seminaari: rajaturvallisuutta ja tekoälyn mahdollisuuksia

Sotatieteiden maisterikurssi 10 (SM10) sekä lentoupseerin (SMOHJ15) koulutusohjelman maisterikurssi valmistuvat tämän viikon perjantaina 12. elokuuta 2022.

Valmistumisviikko alkoi maanantaina kurssinjohtajan tunnilla ja tutkintopalautteiden läpikäynnillä. Tiistaina järjestettiin pro gradu-seminaari, jossa esiteltiin yhdeksän ansiokasta tutkielmaa. Seminaarissa esiteltävät työt valikoituivat ainelaitosten toimesta yhteistyössä kurssinjohtaja Ann-Sofie Forsstenin kanssa. Kurssinjohtaja kehuu töitä erittäin mielenkiintoisiksi ja opettavaisiksi.

- Opiskelijat ovat tehneet valtavan hyvää työtä tutkimuksissaan, Forssten sanoo.

Seminaarissa esiteltyjen tutkielmien tutkimusaiheet vaihtelivat laidasta laitaan. Tutkimusta toteutettiin niin hypersoonisista ohjuksista ja logistiikan menetelmistä päätöksenteossa kuin palvelusmotivaation ja verkko-opetusympäristön yhteydestä sekä nuorten sitouttamisesta Puolustusvoimien sosiaaliseen mediaan. Seminaarissa esiteltyihin yhdeksään ansioituneeseen tutkielmaan lukeutuivat myös yliluutnantti Lauri Vasankarin ja yliluutnantti Oskari Korhosen tutkielmat.

Tekoälyä ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi

Sotatekniikan laitokselle tekemässään tutkielmassa Tekoäly ja automaatio tulevaisuuden laivastojoukoissa yliluutnantti Lauri Vasankari tarkastelee tekoälyn kehitystä ja sen lähitulevaisuuden mahdollisuuksia Suomen laivastojoukkojen näkökulmasta.

- Aihe on ollut jo pitkään trendikäs ja puolustusministeriökin laati vuonna 2020 muistion Strategic guidelines for developing AI-solutions, jossa kehotettiin tekoälyyn panostamiseen ja asiantuntijuuden kehittämiseen. Opiskelen lisäksi Aalto-yliopistossa datatieteiden diplomi-insinööriksi. Näistä syistä tämä aihe oli minulle melko itsestään selvä valinta, Vasankari toteaa.

Työssä tarkastellaan teoreettisesti ja kokeellisesti nykyteknologialla mahdollisia tapoja tuottaa ja kehittää tekoälysovelluksia Suomen laivaston käyttöön nykyisten suorituskykyjen kehittämiseksi sekä uusien toimintamallien tuottamiseksi.

- Aiempien opintojeni myötä koin, että voisin ainakin yrittää konkretisoida tekoälyn teknistä potentiaalia laivastojoukoille siten, että siitä olisi arvoa merivoimille, Vasankari pohtii.

Tutkimuksen päämenetelmä on pehmeä systeemimetodologia, joka pääsääntöisesti keskittyy inhimillisen toiminnan arviointiin jossakin systeemissä.

- Syy miksi koin menetelmän soveltuvan työhöni, on se, että tekoälyllä pyritään lähtökohtaisesti tehostamaan tai korvaamaan ihmisten tekemää työtä. Pehmeällä systeemimetodologialla voidaan luoda käsitys niin inhimillisestä systeemistä kuin siinä piilevästä kehityspotentiaalista, Vasankari sanoo.

Tutkimuksen aineisto on kerätty kirjallisuuskatsauksena sekä laadullisella analyysillä. Kokeelliseen mallinnukseen liittyen menetelminä ovat tekoälyn matemaattiset teoriat sekä algoritmit ja niiden testaus julkisilla data-aineistoilla.

Tutkimuksen tuloksena on arvio laivastojoukkojen toimintaan ja toimintaympäristöön parhaiten soveltuvista tekoälyn menetelmistä. Tärkeimmät johtopäätökset liittyvät tekoälyn ja esimerkiksi autonomisten merellisten järjestelmien käyttöönoton mahdollistaviin toimenpiteisiin merivoimien sisällä, kuten tiedonhallintaan, asiantuntijuuden lisäämiseen ja riittävien datamassojen muodostamiseen.  

Rajavartiolaitoksen monialainen rooli

Yliluutnantti Oskari Korhosen sotataidon laitokselle strategian oppiaineesta tekemässä Rajoja turvallisuudelle vai turvallisuutta rajoille? : Rajaturvallisuus osana kokonaisturvallisuutta -tutkielmassa hahmotetaan Rajavartiolaitoksen kokonaisturvallisuustoimijuutta sekä kartoitetaan 2020-luvun rajaturvallisuuden tilaa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää rajaturvallisuuden osaksi kokonaisturvallisuutta jäsentymistä.

- Viime vuosina suomalaisessa turvallisuustutkimuksessa on käsitelty ja keskusteltu paljon kokonaisturvallisuudesta. Minua kiinnosti omasta ammatillisesta osaamisestani peilaten tarkastella, miten rajaturvallisuus ja Rajavartiolaitoksen toiminta kytkeytyy laajempaan kokonaisturvallisuuteen. Olen tutkinut kokonaisturvallisuutta aiemmin Turun yliopistossa, joten aihealueen rajaturvallisuudesta näkökulmaansa ammentava jatkotutkimus oli luonteva lähtökohta myös oman sotatieteellisen tutkielmani aihealueeksi, Korhonen kertoo.

Tutkielman empiirinen aineisto muodostuu 2010-luvun keskeisestä rajaturvallisuusaineistosta, kuten kansallisista rajaturvallisuusstrategioista, ylikansallisista rajaturvallisuusasiakirjoista sekä kokonaisturvallisuuden kontekstiin laadituista rajaturvallisuuskirjoituksista.

Tutkielmassa aineistoa tarkastellaan laadullisen sisällönanalyysin sekä tulkitsevan diskurssianalyysin keinoin. Korhosen tutkimushavaintojen mukaan Rajavartiolaitoksen kokonaisturvallisuustoimijuus on hyvin monialaista:

- Rajavartiolaitos osallistuu ja omaa osatoimijuutta kaikkien yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa. Vahvimmin esiin nousee sisäinen turvallisuus, kansainvälinen- ja EU-toiminta sekä puolustuskyky.

Korhonen kuvailee kuinka nykyaikainen teknologisoituva ja tietoistuva rajaturvallisuus muodostaa erilaisten rajat ylittävien virtausten hallintaan kohdistuvan verkostomaisen suodattimen kokonaisturvallisuuden raja-alueille. 

- Samalla myös tuotetaan turvallisuutta rajoille sekä luodaan rajoja turvallisuudelle. Tämän kautta rajaturvallisuudella myös vahvistetaan kokonaisturvallisuutta, Korhonen kiteyttää.

Katse kohti jatkotutkimusta

Molemmat yliluutnantit Vasankari ja Korhonen suunnittelevat akateemista uraansa kohti tohtoriopintoja. Sotatieteiden tohtoriohjelmaan jo päässyt Korhonen aikoo jatkaa väitöstyötään kokonaisturvallisuuden tutkimisen parissa. Datatieteiden diplomityötä seuraavaksi työstävä Vasankari näkee lukuisia mahdollisuuksia tekoälyyn kohdistuvalle sotatieteelliselle jatkotutkimukselle:

- Tutkittavaa löytyy esimerkiksi siinä, millaisia datamääriä voidaan käsitellä ja millaisia kapeita tekoälysovelluksia niiden pohjalta voidaan kehittää, jotta mahdollistetaan nimenomaan Suomen ympäristöön soveltuvia sovelluksia. Yhdysvallat kehittää paljon tekniikkaa. Jäätalven ympäristö vaatii ratkaisuja, joita San Diegossa koottu ohjelma ei välttämästä pysty tarjoamaan, Vasankari päättää. 

Julkaisuluvan antaneiden opiskelijoiden pro gradut ovat luettavissa viikon 32 loppuun mennessä julkaisuarkisto Doriassa.