Puolustusvoimien kansainvälinen keskus kriisinhallintakoulutuksen aallonharjalla

Kriisinhallintakoulutuksella ja osallistumisella kriisinhallintaan on Suomessa yli viisikymmenvuotiset perinteet. Kuluneiden vuosikymmenien aikana Puolustusvoimien kansainvälinen keskus on luonut pohjaa kriisinhallintakoulutukselle maailmalla ja osallistuu tänä päivänä aktiivisesti kriisinhallinnan asiantuntijoiden kouluttamiseen sekä Suomessa että muualla maailmassa.

Ensimmäinen rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan koulutuskeskus perustettiin Suomeen vuonna 1969 YK-Koulutuskeskuksen Esikunnan nimellä. Vuonna 2001 nimi vakiintui nykyiseen muotoonsa Puolustusvoimien kansainvälinen keskus (PVKVK) ja sen kansainväliseen versioon The Finnish Defence Forces International Centre (FINCENT).

Suomi edistämässä kriisinhallinnan koulutusta

Suomi osallistui ensimmäiseen YK:n rauhanturvaoperaatioon yli 50 vuotta sitten vuonna 1956 Suezin kanavalla. Tuohon aikaan koulutusta ei vielä järjestetty nykyisen kaltaisena, vaan enemmänkin tilapäisyyteen perustuvana. Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen johtaja, everstiluutnantti Harri Uusitalo toteaa, että kun rauhanturvatoiminnan tarpeen huomattiin lisääntyneen, päätettiin perustaa YK:n koulutuskeskuksen esikunta Niinisaloon.

− Suomi hyväksyttiin YK:n jäseneksi vuonna 1955 ja jo seuraavana vuonna olimme mukana rauhanturvatoiminnassa UNEF (United Nations Emergency Force) 1-operaatiossa Suezilla. Suomi halusi neutraalina ja pienenä sekä kehittyvänä maana kantaa kortensa kekoon ja olla aktiivinen toimija YK:ssa. Olimme sopivasti ulkopuolella maailmanpolitiikan kiistakapuloista ja näinkin ajatellen sopiva maa kehittämään ja viemään kriisinhallintakoulutusta eteenpäin, Uusitalo taustoittaa.

Koulutuksessa on tehty kansainvälistä yhteistyötä alusta alkaen, Pohjoismaista muualle laajeten. Puolustusvoimien kansainvälinen keskus onkin ollut aktiivisesti tukemassa ja jakamassa omaa tietotaitoaan muualle maailmaan YK:n päätettyä perustaa lisää koulutuskeskuksia. Suomalaisia kouluttajia lähetetään vuosittain kymmeniä maailmalle tukemaan opetuksessa.

− Suomen aktiivisen osallistumisen takana ovat myös asiantuntijat, jotka joko työskentelevät tai ovat työskennelleet Puolustusvoimien kansainvälisessä keskuksessa ja levittäneet tietoutta kansainvälisesti. Nyt 50 vuotta myöhemmin tulokset alkavat näkyä ja koulutustarjontaa on hyvin tarjolla ympäri maailmaa, Uusitalo toteaa.

Suomi osallistuu YK:n rauhanturvaamistavoitteiden saavuttamisen edistämiseen koulutuksen lisäksi olemalla mukana muun muassa YK:n kirjatuotannossa, ohjesääntötuotannossa ja koulutustapahtumien kehittämisessä.

UN Military Experts on Mission (UN MEM) -kurssille rohkaistaan naisia

Elokuussa alkava UN MEM -kurssi kouluttaa sotilaita toimimaan sotilastarkkailijoina YK:n rauhanturvaoperaatioissa. Puolustusvoimien kansainvälinen keskuksen tämän vuoden toiselle UN MEM -kurssille osallistuu yhteensä 42 henkilöä, jotka saapuvat 24 eri maasta. Sukupuolijakauma on kurssilla tasainen, sillä kurssille osallistuu 23 naista ja 19 miestä. Suomi pyrkii vastaamaan erityisesti koulutuksen keinoin YK:n tavoitteeseen, joka pyrkii nostamaan rauhanturvaoperaatioihin osallistuvien naisten määrän 15 prosenttiin.

− Olemme tietenkin tasapuolisia ja tasa-arvoisia kaikkien kurssien osalta ja painotamme yhdenvertaisuutta. Mutta lähtökohtaisesti pyrimme tuottamaan palvelut ja täyttämään ne velvoitteet, mitä YK on osoittanut eri maille, jotta sekä sotilas- että siviilitoimijoissa naisten määrää saadaan lisättyä operaatioissa, Uusitalo selvittää.

YK pyrkii rohkaisemaan naisia osallistumaan kriisinhallintakursseille myös taloudellisesti osallistumista tukemalla. Puolustusvoimien kansainvälinen keskuksen lisäksi taloudelliseen tukemiseen osallistuu useita muita maita kuten Australia, Kanada, Norja ja Tanska.

− Me Suomessa ja muutamassa muussa maassa tuemme ja sponsoroimme erityisesti maita, jotka lähettävät kursseille naisia. Voisi sanoa, että pienemmän varallisuuden maista pyrimme saamaan ja rohkaisemaan lähettämään naisia tänne meidän kursseille, Uusitalo jatkaa.

Kurssisihteeri Niina Kaltiainen lisää, että Suomen pysyvä YK-edustusto New Yorkissa on aktiivisesti edistänyt tietoutta sponsorointimahdollisuuksista muihin maihin. Tulevalle UN MEM -kurssille onkin saatu 19 eri maiden sponsoroimaa kurssilaista, joista suurin osa on naisia. Lisäksi naisten osuus kurssin kouluttajista on merkittävä.

Yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti

Kaltiainen kertoo, että kurssin järjestämisessä tehdään yhteistyötä useamman joukko-osaston kanssa. Kolmen viikon kurssista vietetään viikko Niinisalossa maastoharjoituksessa, jossa toimintaa tukevat muun muassa Porin Prikaati ja Utin Jääkärirykmentti. Viimeisellä viikolla kurssin loppuharjoituksessa Kriisinhallintakeskus CMC Finlandin järjestämän Siviilikriisinhallinnan peruskurssin osallistujat harjoittelevat yhdessä UN MEM -kurssilaisten kanssa siviili-sotilasyhteistyötä käytännössä. Kansainvälinen yhteistyö näkyy opetuksessa. UN MEM -kurssille on tulossa useampi kouluttaja Pohjoismaista.

− Meidän kurssilaiset saavat UN MEM -kurssilla kokemuksen siitä, millaista on työskennellä siviilien kanssa ja toisaalta siviilit saavat kokemuksen yhteistoiminnasta sotilaiden kanssa. Näiden ryhmien toimintatavat ovat hyvin erilaisia ja tämä harjoitus onkin sen takia koettu usein hyvin mielenkiintoiseksi ja avartavaksi, Kaltiainen selvittää.

Yhdessä tekeminen näkyy Uusitalon mukaan Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen kaikessa toiminnassa − tietoa jaetaan suuntaan ja toiseen sekä osaamista kehitetään jatkuvasti. Suomi on suunnannäyttäjä kriisinhallinnan eri toimijoiden yhteen saattamisessa, joka on Kaltiaisen ja Uusitalon mukaan suhteellisen uusi ilmiö rauhanrakentamisessa ja kriisinhallinnassa. Parikymmentä vuotta sitten yhteistyötä ei vielä juurikaan tehty eri toimijoiden, kuten siviili- ja sotilasorganisaatioiden välillä kriisinhallintaympäristössä.

− Lähtökohtaisesti kriisinhallinnassa kyse on siitä, että ongelmia ei pystytä ratkaisemaan yksin. On siis kyettävä tekemään yhteistyötä. Meillä Suomessa viranomaisten kesken on helppo keskustella ja kykenemme toimimaan siviilit ja sotilaat yhdessä. Muualla toiminta on usein paljon lokerointuneempaa ja viranomaisten välinen yhteistoiminta näin haastavampaa. Suomessa on siinä mielessä äärimmäisen hyvä rakenne ja hyvät lähtökohdat viedä asioita eteen päin, Uusitalo summaa.

Puolustusvoimien kansainvälinen keskus täyttää syksyllä 50 vuotta

Juhlavuosi huipentuu 23.10.2019, jolloin Santahamina-talossa järjestetään kansainvälinen juhlaseminaari. Juhlaseminaaria voi seurata suorana netissä.

Meneillään olevaa juhlavuotta voi seurata sosiaalisessa mediassa (@FINCENTFI ja @MPKKFI) sekä Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen ja Maanpuolustuskorkeakoulun nettisivuilla.