Hyppää sisältöön

Suomen ja Ruotsin välinen syvenevä puolustusyhteistyö vahvasti osana opintoja Maanpuolustuskorkeakoululla

Maanpuolustuskorkeakoulu
21.9.2021 9.28
Majuri Oscar Lassenius

Ruotsi on Suomen tärkein kahdenvälinen kumppani, kuten Puolustusvoimain komentaja kenraali Timo Kivinen totesi maaliskuussa 2021 blogikirjoituksessaan. Maiden välinen yhteistyö perustuu luottamukseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn, ja sen tavoitteena on Itämeren alueen turvallisuuden ja maiden puolustuksen vahvistaminen niin rauhan, kriisien, konfliktien kuin sodan aikana. Maiden joukot harjoittelevat säännöllisesti yhdessä, mutta kuinka viime vuosina entisestään tiivistynyt yhteistyö länsinaapurin kanssa näkyy Maanpuolustuskorkeakoululla ja opetuksessa?

Majuri Oscar Lasseniuksen mukaan puolustusyhteistyötä sekä sotilasyhteistyötä käsitellään MPKK:lla osana strategian opintojaksoja. Lassenius toimii MPKK:lla strategian opettajana, ja on uransa aikana syventynyt Ruotsin puolustuskehitykseen. Lassenius on lisäksi opiskellut yleisesikuntaupseerikurssilla Ruotsissa, ja tutkii tällä hetkellä MPKK:n tohtoriohjelmassa strategista kulttuuria, jossa Ruotsi toimii yhtenä esimerkkinä.

– Puolustusyhteistyön ja sotilaallisen yhteistyön kokonaisuuksissa puhutaan Suomi-Ruotsi -yhteistyöstä (FISE), ja se tuodaan esille kurssitasoittain aikapuitteiden rajoissa. Kadeteille kerrotaan perusteet yhteistoiminnan syventymisestä, ja mitä se käytännössä voi tarkoittaa esimerkiksi yhteisen sotilaallisen toiminnan osalta. Maistereilla käydään sitten hieman laajemmin läpi kokonaisuutta, ja viimeistään yleisesikuntaupseerikurssilla mennään syvemmälle konseptitasolle sekä käsitellään mitä yhteisoperointi käytännössä on asevoimien näkökulmasta, Lassenius kertoo.

Nykyisen FISE-yhteistyön perustana on vuoden 2018 Suomen ja Ruotsin hallitusten välinen puolustusyhteistyötä koskeva yhteisymmärryspöytäkirja. Lisäksi joulukuussa 2019 maiden puolustusvoimien komentajat allekirjoittivat syvenevää yhteistyötä koskevan sotilasstrategisen konseptin. Viimeisimpänä syyskuun 2021 alussa allekirjoitettiin taistelijan asejärjestelmiä ja niihin liittyvien teknologioiden hankintoja koskeva järjestelyasiakirja.

Käytännön kokemus yhteistoiminnasta huomioidaan opetuksessa

Henkilöstön ja opiskelijoiden kokemus yhteistoiminnasta pyritään hyödyntämään täysimääräisesti myös opetuksessa. Lasseniuksen mukaan nykypäivänä on paljon opiskelijoita, joilla on jo käytännön kokemusta yhteistyöstä eli toiminnasta ruotsalaisten sotilaiden kanssa.

– Tämän osaamisen hyödyntäminen on se mihin pyritään ohjaamaan meidänkin opetusta, jotta päästään keskustelemaan siitä, minkälaista se yhteistyö on ollut – mitä hyvää ja mitä kehitettävää siinä on. Täten saadaan opiskelijoiden omaa osaamista levitettyä myös muille. Tämä korostuu varsinkin maisteritasolla ja siitä ylöspäin, Lassenius sanoo.

Suomen ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulujen välillä on solmittu yhteistyösopimus, ja korkeakoulujen rehtorit tapaavat toisiaan säännöllisesti. Myös yhteistä tutkimustoimintaa pyritään kehittämään. Opiskelija- ja opettajavaihtoa harjoitetaan korkeakoulujen välillä, ja näiden lisäksi on olemassa myös kevyempiä yhteistyön muotoja kuten yhteisseminaareja tai opintomatkoja. Kieliopintojen rooli on Lasseniuksen mukaan tärkeä etenkin vaihto-opiskelun osalta, mutta myös laajemmin kaikessa puolustusyhteistyössä ja yhteistoiminnassa.

– Kun harjoitellaan ja operoidaan, on yhteistyökielenä englanti, jolloin sen osaaminen on todella tärkeää. Ruotsin kielen osaaminen on ihan ykkösasia pärjäämisen kannalta varsinkin, jos lähtee opiskelemaan Ruotsiin. Näiden lisäksi esimerkiksi ranskan ja saksan osaaminen antaa etua sekä yhteistoimintaan osallistuvalle henkilölle että koko organisaatiolle, Lassenius huomauttaa.

Puolustusyhteistyön käsittelyä opinnoissa tukee myös kansainvälisten suhteiden opetus osana strategian opintojaksoja. Tällöin voidaan pohtia mahdollisia erilaisia yhteistyöfoorumeita, kuinka yhteistyö kehittyy ja mitä trendejä on kansainvälisesti havaittavissa. FISE-yhteistyö on kenties pisimmällä, mutta Lasseniuksen mukaan tulee myös muistaa, ettei se ole ainoa yhteistyön muoto.

– Tällä hetkellä meillä on varsin kattava verkosto yhteistyöosapuolia Euroopassa sekä Yhdysvallat. FISE-yhteistyöstä on meidän poliittisessa puolustusselonteossa todettu, että yhteistyötä syvennetään eikä aseteta sille rajoja etukäteen. Siinä mielessä se on keskeinen yhteistyön muoto, mutta tulee pitää mielessä, että se on vain yksi monista, Lassenius muistuttaa.

Yhteistyö Norjan kanssa noususuhdanteessa

Tuoreessa valtioneuvoston puolustusselonteossa nostetaan Ruotsin ohella vahvasti esille myös yhteistyö Norjan kanssa. Lasseniuksen mukaan yhteistyössä Norjan kanssa näkyvät pohjoisen alueen erityispiirteet.

– Norjan yhteistyökehitys on tällä hetkellä noususuhdanteessa ja se syvenee. Varsinkin arktisen alueen turvallisuuskehitys on asia, joka liittyy kiinteästi tähän kokonaisuuteen. Norjalla ja Suomella on yhteistä rajaa Venäjän kanssa ja Norjalla on Suomen pohjoispuolella paljon omaa sotilaallista toimintaa. Pohjoiset alueet liittävät Norjan, Ruotsin ja Suomen yhteen, jolloin on järkevää, että teemme mahdollisimman paljon yhteistyötä, Lassenius kertoo.

Yhteistyössä korostuu myös siviiliviranomaisten välinen toiminta sotilaallisen yhteistyön lisäksi.

– Kyse ei ole vain sotilaallisesta yhteistyöstä vaan myös laajemmin siviiliviranomaisten välisestä yhteistyöstä sekä huoltovarmuudesta – voidaan tehdä yhteistyötä alueilla, joissa väestöpohja on pieni verrattuna eteläisiin osiin ja etäisyydet erittäin pitkiä infrastruktuurin osalta, Lassenius toteaa.

FISE-yhteistyön tulevaisuuden näkymät

FISE-yhteistyön tulevaisuuden kehityksen osalta Lassenius näkee kaksi erilaista polkua – joko poliittisten päättäjien asettamien kehysten tai käytännön toiminnan kautta.

– Poliittinen taso on tuonut esille sen, että yhteistyötä olisi hyvä syventää, mutta samalla yhteistyölle ei ole asetettu rajoituksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sotilaat alhaalta ylöspäin kehittävät toimintaa, jolloin käytännön taso on se joka pitää tahtia. Vaihtoehtoisesti poliittisessa ohjauksessa tulee tarkennuksia, jolloin se muodostaa strategisen tason kehyksen, Lassenius pohtii.

Vaikka puolustusyhteistyö ja sen kehittyminen on tärkeä osa strategian opetusta Maanpuolustuskorkeakoululla, tulee Lasseniuksen mukaan samalla muistaa opetuksen ydin eli kansallinen puolustus.

– MPKK:n tehtävänä on opettaa ja kouluttaa upseeristoa kaikilla tasoilla. FISE on tärkeä osa meidän opetusta, koska siitä on poliittisesti päätetty ja se on asevoimien välisen yhteistyön osalta tärkeää. FISE on kuitenkin yksi osa meidän opetusta, joka tukee kokonaisuutta, ja opetuksen ytimessä on edelleen kansallinen puolustus, Lassenius muistuttaa.