Viranomaisyhteistyön koulutusohjelmasta eväitä kokonaisturvallisuuden edistämiseen
Sotatieteiden maisterikurssin 12 kanssa samaan aikaan syyskuun 12. päivä maisteritutkintonsa aloitti myös neljä opiskelijaa viranomaisyhteistyön koulutusohjelmassa (SMVIR22). Koulutusohjelman tehtävänä on kouluttaa kansallisen turvallisuuden asiantuntijoita kokonaismaanpuolustuksen ja viranomaisyhteistyön tarpeisiin. Tavoitteena siten on tuottaa sotatieteellistä ymmärrystä sekä edistää kokonaisturvallisuutta ja sen puitteissa tehtävää yhteistyötä.
Koulutustausta tutkinto-ohjelmaan hakeutuvilla vaihtelee. Yhtenä hakukelpoisuusvaatimuksena on aiemmin suoritettu alempi korkeakoulututkinto, jonka yhteensopivuutta viranomaisyhteistyön koulutusohjelman kanssa arvioidaan valintaprosessissa. Jututimme kahta eri aloilta lähtöisin olevaa SMVIR22-opiskelijaa.
- Valtio-opin opinnot suoritettuani ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistuttuani työskentelin ensin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, josta siirryin nykyisiin työtehtäviini Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin suunnittelupäälliköksi, kertoo Kimmo Parhiala, jolla opintoja on kertynyt myös Lontoon yliopistosta kansanterveystieteiden parista.
Viranomaisyhteistyön koulutusohjelman Parhiala näkee erinomaisena mahdollisuutena laajentaa käsityksiä eri viranomaistahojen rooleista, minkä pohjalta viranomaisyhteistyötä konkreettisesti voisi tehostaa:
- Nyky-yhteiskunnassamme puhutaan paljon kokonaisturvallisuudesta ja resilienssistä. Viranomaisten tulisi puhaltaa yhteen hiileen, jotta näitä voidaan kehittää. Tärkeää mielestäni on näkökulmien yhteensovittaminen: kokonaisuuden kannalta on tervettä, että sotilaat tietävät, mitä muut viranomaiset tekevät, ja siviilipuolella tunnetaan sotilaallista ajattelutapaa.
Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen (PVKVK) kurssisektorilla siviilivirassa työskentelevä, SMVIR22-opiskelija Eevi Pöntinen on suorittanut aiemmat korkeakoulututkintonsa farmasiasta ja hallintotieteistä erikoistuen julkisoikeuteen. Hän on Parhialan kanssa samoilla linjoilla:
- Esimerkiksi kansainvälisestä sotilaallisesta kriisinhallinnasta saamani kokemuksen perusteella siviili- ja sotilastoimijat eivät aina ymmärrä toisiaan, toistensa toimintatapoja tai resursseja, mikä on haaste yhteisten tavoitteiden saavuttamiselle.
Tämän päivän turvallisuusuhkien on tunnistettu olevan entistä kompleksisempia. Tätä taustaa vasten viranomaisyhteistyön saralla syntyvä yhteiskunnallinen verkosto on Pöntisen mukaan yksi koulutusohjelman merkittävimmistä anneista tulevaisuuteen.
- Meitä on täällä myös pelastusalalta ja poliisista. Jo se mitä täällä keskenämme voimme jakaa, on suuri anti, puhumattakaan siitä tietotaidosta ja eri alojen rajat ylittävästä ymmärryksestä, joka meillä on vietävänä muualle yhteiskuntaan koulutuksen myötä, Pöntinen kommentoi.
Läsnäolo mahdollistaa kohtaamiset ja verkostoitumisen
Kaksivuotinen viranomaisyhteistyön koulutusohjelma koostuu sotilasvirkaan johtavan sotatieteiden maisteritutkinnon tapaan yleisistä, sotatieteellisen osaamispohjan tarjoavista opinnoista, asiantuntijuutta lisäävistä valinnaisista opinnoista sekä syventävistä opinnoista, joihin kuuluvat myös tutkielma- eli pro gradu -opinnot. Viranomaisyhteistyön koulutusohjelman syventäviin opintoihin kuuluu lisäksi asiantuntijuutta syventävä harjoittelu.
- Tutkinto-ohjelma vaikuttaa kokonaisuudessaan todella mielenkiintoiselta ja hyvin rakennetulta. Valinnaisten opintojen kanssa ongelmana onkin runsaudenpula – pitää karsia ja rajata se, mihin oikeasti keskittyy. Pro gradu -aiheen valitsimme jo ennen varsinaisten opintojen alkua, mikä osaltaan auttoi valinnaisten opintojen vaikoimisessa, Pöntinen kertoo.
Opiskelu toteutetaan melko perinteistä kaavaa noudattaen. Opiskelijat ovat läsnä ja tekevät paljon yhdessä. Toteutus kerää opiskelijoilta kiitosta.
- Luvassa on varmasti mielenkiintoisia kohtaamisia sotilas- ja siviilitaustausten henkilöiden kesken, lähtien ihan lounaspöydässä käytävistä arkisiin asioihin liittyvistä keskusteluista. On myös valaisevaa kuulla eri puolelta Suomea tulevien upseeriopiskelijoiden näkemyksiä esimerkiksi terveydenhuollosta, Parhiala pohtii.
- Tällaiset keskustelut avaavat taas lisää uusia näkökulmia ja auttavat verkostoitumaan, Pöntinen täydentää.
Tietotaito saatetaan ympäri yhteiskuntaa
Koulutusohjelmaan haetaan yhteishaussa, ja sisään otetaan enintään viisi opiskelijaa. Monivaiheisessa hakuprosessissa hakijoiden taustoja ja soveltuvuutta arvioidaan monipuolisesti.
- Laadimme motivaatiokirjeen ja teimme etukäteen jaettuun aineistoon perustuvan esseekokeen, jonka lisäksi meidät haastateltiin. Tärkeänä osatekijänä arvioitiin ja pisteytettiin myös viranomaisyhteistyön parissa kerryttämämme työkokemus, Pöntinen kertaa.
Tarve täydentäville opinnoille arvioidaan kunkin opiskelijan osalta tapauskohtaisesti. Täydentävät sotatieteiden kandidaattiohjelman opinnot suoritetaan ennen varsinaisen maisteritutkinnon alkua.
- Hakijoita oli mielestäni aika paljon valittavaan kiintiöön suhteutettuna, mikä kertoo koulutusohjelman kiinnostavuudesta viranomaistehtävissä toimivien keskuudessa. Tulijoita olisi varmasti enemmänkin, jos resurssit riittäisivät suuremman joukon kouluttamiseen, Parhiala pohtii.
- On kuitenkin hienoa, että kasvavaan yhteistyön tarpeeseen vastataan. Kun meitä on koulutettu useampia, tulee osaajia löytymään eri aloilta - oli kyse sitten julkisesta tai yksityisestä sektorista. Näin mahdollistuu monialaisempi yhteistyön suunnittelu, ja hyviä malleja pystytään viemään harjoitusten myötä käytäntöön, Pöntinen summaa.
