Hyppää sisältöön

Uutiset ja artikkelit

12.9.2018

Tohtoripromootiossa 7.9. promovoidut sotatieteiden tohtorit

Kaarle Lagerstam: Naton muutos: tutkimus Naton sotilaallisen rakenteen kehittämiseen vaikuttaneista tekijöistä kylmän sodan jälkeen. Strategian laitos. 2005.

Marko Laaksonen: Merkillinen strategia - Puolustushallinnon strategian semioottinen tarkastelu. Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos. 2009.

Anders Palmgren: Visions of Strategy – Following Clausewitz’s Train of Though. Taktiikan laitos. 2014.

Marko Palokangas: Räjähtävää tyhjyyttä: sissitoiminta suomalaisessa sotataidossa. Sotahistorian laitos. 2014.

Petteri Lalu: Syvää vai pelkästään tiheää – Neuvostoliittolaisen ja venäläisen sotataidollisen ajattelun lähtökohdat, kehittyminen, soveltaminen käytäntöön ja nykytilanne. Taktiikan laitos. 2014.

Michael Gustafson: The Duality of Tactical Thought - A Study of how Swedish Ground Forces’ Commanders Think Tactics in Irregular Warfare. Taktiikan laitos. 2014.

John Hart: The Analysis of Competing Hypotheses (ACH) in the Assessment of Chemical Warfare Activities. Strategian laitos. 2014.

Kai Varsio: Postimerkit Merisotataidon dokumentteina: Britannian ja Saksan laivastojen varustelu maailmansotien välisenä aikana. Sotataidon laitos. 2015.

Risto Sinkko: Maanpuolustustahto asevelvollisen koulutuksen ja palveluksen onnistumista selittävänä tekijänä. Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos. 2015.

Antti Paronen: Globaali jihadistinen liike kumouksellisen sotataidon kehittäjänä. Sotataidon laitos. 2016.

Johanna Anttonen: Yhteistä turvallisuutta rakentaen: poliisi- ja upseeriprofessioiden yhteiskehittelyn mahdollisuuksista. Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos. 2016.

Janne Aalto: Hyvä sotilas - oikea toiminta: miksi asevoimissa opetetaan sotilasetiikkaa? Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos. 2016.

Jussi Pajunen: Ilmatähystyspalveluksesta alueelliseen ilmavalvontaan: Suomen ilmavalvonnan kehittäminen 1930-1942. Sotataidon laitos. 2017.

Tom Hanén: Yllätysten edessä: kompleksisuusteoreettinen tulkinta yllättävien ja dynaamisten tilanteiden johtamisesta. Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos. 2017.

Jussi Timonen: A common operating room picture for dismounted operations and situation room environments. Sotatekniikan laitos. 2018.

Hannu Rentola: Itsekasvatus osana yhteisöllistä kasvua : aineistoteoria pedagogisesta johtamisesta. Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos. 2018.

Kent Andersson: On the military utility of spectral design in signature management : a systems approach. Sotatekniikan laitos. 2018.

Vladimir Panschin: Diletantteja vai taitajia? Päämajan valvontaosaston johtama valvonta ja vastavakoilu talvi- ja jatkosodassa. Sotataidon laitos. 2018.

Juha Ratinen: Kaaderiperustamisesta aluejärjestelmään : suomalaisen liikekannallepanojärjestelmän kehittyminen 1918-1945. Sotataidon laitos. 2018.

Max Sjöblom: Vuorovaikutusta Pohjanlahden yli : ruotsalaisvaikutuksen välittyminen suomalaiseen sotataitoon ennen talvisotaa. Sotataidon laitos. 2018.

Markus Häyhtiö: Service development in public private partnerships in the military domain : requirements management as a service performance development and measurement system. Sotatekniikan laitos. 2018.

Matti Lehesjoki: Varusmiespalveluksen varhainen keskeytyminen terveydellisistä syistä. Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos. 2018.

Vesa Kanniainen: Essays in National Defence. Sotatekniikan laitos. 2018

7.9.2018

Priimustohtorin vastaus priimuskysymykseen Maanpuolustuskorkeakoulun tohtoripromootion promootioaktissa, lue täältä

7.9.2018

Promoottori, professori Vesa Tynkkysen puhe tohtoripromootiossa, lue täältä

4.9.2018

Maanpuolustuskorkeakoulun tohtoriohjelma uudistuu

Tohtoripromootion järjestelyissä on ollut mukana useita tahoja ja henkilöitä, mutta yksi päävastuullisista on promootiotoimikunnan puheenjohtaja, erikoissuunnittelija eversti, evp Max Sjöblom. Hän on tiiviisti mukana myös sotatieteiden tohtoriohjelman uudistamisessa, joka on määrä ottaa käyttöön tammikuussa 2019 alkavalle tohtoriohjelmalle.

Sjöblom kertoo, että pohjana uudistukselle toimii pääesikunnasta saatu normi, jonka mukaan ennen 70 opintopisteestä koostunut tohtoriohjelma muutetaan 50-pisteiseksi, jotta se olisi enemmän linjassa muiden yliopistoiden vastaavien tutkintojen kanssa.

Eversti, evp Max Sjöblom

– Lähdimme sen linjauksen pohjalta rakentamaan ohjelmaa uusiksi ja samalla otettiin huomioon ulkoiset ja sisäiset kehittämistarpeet, joita tutkintoon liittyy. Lähdemme suunnittelussa liikkeelle tutkinnon perustehtävästä ja toimintaperiaatteesta. Tämän jälkeen määritetään, miten tutkinnon rakenne menee, eli valitaanko oppiainepohjainen vai osaamispohjainen rakenne. Vasta tämän jälkeen aletaan rakentaa sisältöä yksityiskohtaisesti. Sisällön suunnitteluvaiheeseen otetaan tietysti mukaan professorikuntaa ja ulkoisia vaikuttajia, eli tavallaan niille joille tätä tohtorintutkintoa tuotetaan. Tässä uudistuksessa, menneestä poiketen, hyödynnetään aktiivisesti myös edellisten tohtoriopiskelijoiden palautetta tutkinnon rakentamisessa. Muutoksesta on tulossa merkittävä ja meillä on hyvin kunniahimoinen aikataulu, että koko tämä uudistustyö saataisiin tehtyä tämän kuluvan syksyn aikana, Sjöblom kertoo ja korostaa, ettei tyhjältä pöydältä suunnitteluun onneksi tarvitse lähteä, vaan jo olemassa olevasta tohtoriohjelmasta on tarkoitus säilyttää monia hyviä elementtejä.

Tohtoripromootion pääkoordinoijan viran ohella Sjöblom on yksi promovoitavista tohtoreista. Hän uskoo, että juhlasta tulee ikimuistoinen niin promovoitaville, kuin muille osallistujille.

– Odotan juhlavaa ja mieleenpainuvaa, mutta samalla kyllä hauskaa tapahtumaa ja tässä on kyllä elementit olemassa kaikkiin näihin. Meille on tulossa erittäin arvovaltaisia kunniatohtoreita, sekä ulkomaalaisia, jotka osaltaan korostavat promootion merkittävyyttä. Sjöblom toteaa.

 

4.9.2018

Försvarshögskolan ja Maanpuolustuskorkeakoulun tohtorikoulutusohjelma tiiviissä yhteistyössä

Suomen ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulut ovat tehneet yhteistyötä tohtorikoulutusohjelman puitteissa. Försvarshögskolan rehtorina vuosina 2011–2018 toiminut Romulo Enmark pitää yhteistoimintaa Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa erittäin tärkeänä.

– Yhteistyö on luonut perustan sille, kuinka akateemisuus ymmärretään sotilaallisessa kontekstissa. Yhteistyöllä on ollut suuri merkitys työllemme, jonka tavoitteena on ollut saada lupa aloittaa oma tutkijakoulutus. Saimme luvan käynnistää oman tohtoriohjelman keväällä 2018. Kaksivuotiset maisterinkoulutukset ovat jo käynnissä, ja kriisiin ja turvallisuuteen suuntautuneet valtiotieteen sekä sotatieteen tutkijakoulutukset alkavat nyt vuodenvaihteessa. Työ kaksivuotisen sotatekniikan maisterin- ja tutkijakoulutuksen aloittamiseksi on lähtenyt käyntiin.

Romulo Enmark

Yhteistoiminnan tuloksena on väitellyt kuusi tohtoria. Edellisten lisäksi kolme Försvarshögskolanin opiskelijaa on tekemässä väitöskirjaa Maanpuolustuskorkeakoululle. Enmarkin mukaan yhteistyö on sujunut tähän asti erittäin hyvin.

– Siinä määrin kun ongelmia on ollut, ne ovat liittyneet maiden erilaisiin prosesseihin ja lainsäädäntöön, ja siihen että Försvarshögskolan on ollut kehitysvaiheessa ja epävarma rakenteistaan.

Romulo Enmark vihitään Maanpuolustuskorkeakoulun kunniatohtoriksi syyskuussa Helsingissä järjestettävässä promootiossa. Kunniatohtorius merkitsee Enmarkille paljon.

– Olen luultavasti se rehtori Ruotsissa, joka on omistautunut eniten siihen, miten ammattiosaaminen integroidaan akateemisuuteen. Olen aktiivisesti edistänyt esimerkiksi kirjasto- ja informaatiotieteen, innovaatiotieteen ja sotatieteen tutkijakoulutuksen aloittamista ja vakiinnuttamista Ruotsissa. En ole koskaan odottanut, että joku huomioisi panostani näissä asioissa. Nyt kun minut vihitään Maanpuolustuskorkeakoululla sotatieteiden kunniatohtoriksi, niin tuntuu yllättävältä ja on suuri kunnia.

Enmark liputtaa jatkossakin korkeakoulujen yhteistyön puolesta.

– Meidän näkökulmastamme yhteistyö on arvokasta ja tärkeää myös tulevaisuudessa. Yhteistyömahdollisuuksia voisi olla esimerkiksi tutkijakoulutuskurssien vaihtoon ja laatimiseen liittyen. Näkisimme mielellämme, että jotkut meillä väitöskirjaansa tekevistä opiskelijoista olisi suomalaisia ja päinvastoin.

 

28.8.2018

Sotatieteiden tohtoripromootio syyskuussa

Maanpuolustuskorkeakoulu järjestää historiansa toisen tohtoripromootion Säätytalolla Helsingissä perjantaina 7. syyskuuta 2018 kello 11.00 alkaen. Promootioaktissa vihitään akateemiseen arvoonsa vuoden 2013 jälkeen valmistuneita sotatieteiden tohtoreita.

Lisäksi tilaisuudessa promovoidaan Maanpuolustuskorkeakoulun kunniatohtoreiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun rehtori Romulo Enmark, vuorineuvos Kari Jordan, professori Markku Löytönen, professori Paula Vanninen, sekä professori Mikko Viitasalo.

Promootioaktin jälkeen Promootioväki siirtyy kulkueena Säätytalolta Tuomiokirkossa pidettävään juhlajumalanpalvelukseen kello 14.00 alkaen. Promootiokulkue kulkee reittiä Säätytalo – Snellmaninkatu – Hallituskatu – Unioninkatu – Tuomiokirkon pääovi. Promootiojumalanpalvelus alkaa Tuomiokirkossa kello 14.30.

 

28.8.2018

Tohtoriohjelma tarjoaa upseerille lukuisia mahdollisuuksia

Everstiluutnantti Marko Palokangas

Tohtoripromootioon yhtenä osallistuvana tohtorina on everstiluutnantti Marko Palokangas.

Palokangas kertoo promootion merkitsevän hänelle paljon, niin perinteenä, kuin tapahtumanakin. Hän on sotilasperinteiden vankkumaton tutkija ja kannattaja.

- Promootio ja tässä tapauksessa sotatieteellinen tohtoripromootio on minulle akateemisuuden arvokkain juhla ja perinne. Promootio tavallaan sinetöi ja vahvistaa tutkinnon, sekä saattaa sotatieteellisen yhteisön - opiskelijat, valmistuneet, ohjaajat ja opponentit yhteen - juhlistamaan saavutettuja tieteellisiä ansioita. Samalla ja erityisesti Maanpuolustuskorkeakoulun tohtoripromootiossa on kyse myös uudenlaisesta sotilasperinteestä, Palokangas kertoo.

Sotatieteiden tohtoriksi vuonna 2014 väitöskirjallaan "Räjähtävää tyhjyyttä: sissitoiminta suomalaisessa sotataidossa" väitellyt Palokangas on omiaan kehumaan tohtoriohjelmaa ja Puolustusvoimien tukea hänen uransa vaiheissa. Hän kertoo, että tohtoritutkinnon merkitys hänen urallaan on ensisijaisesti ollut perehtyminen tieteelliseen tutkimukseen ja sen menetelmiin, sekä niiden hyödyntäminen jokapäiväisessä palveluksessa. Hyvät lukemisen ja kirjoittamisen taidot auttavat upseeria monissa tehtävissä, sillä pääsääntöisesti tehtävät liittyvät esiintymistaitojen ohella paljolti omaksumiskykykyyn ja kirjallisen ilmaisun taitoihin.

- Sotatieteiden tohtoriohjelma on erinomaisen hieno mahdollisuus oppimiseen ja ammatillisen kompetenssin syventämiseen tieteellisen tutkimuksen avulla. Puolustusvoimissa ja upseerille tohtoriohjelma tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia kehittää ammatillista osaamistaan ja palvella samalla Puolustusvoimien - eli tässä tapauksessa työnantajan - tutkimuksellisia intressejä. Samalla tohtoriohjelma tarjoaa siihen hakeutuville paljon haasteita sekä verkottumista kansalliseen tai kansainväliseen tiedeyhteisöön. Tutkimus ja tutkiminen ovat ennen kaikkea oppimista. Oppimisen valmiuksia työelämässä ei voi koskaan olla liikaa. Omalta kannalta opinnot sujuivat jokseenkin suunnitelmieni mukaan. Työnantajan ja esimiesten tuki oli koko ajan vankkumatonta. Lisäksi sain yhdistettyä väitöstutkimukseni aihepiirin niin esiupseerikurssin kuin yleisesikuntaupseerikurssin opinnäytetöihin. Myös työnantajana Puolustusvoimat on ulosmitannut hankkimaani kompetenssia tarjoamalla minulle tutkimukseen ja analyyttiseen ajatteluun suuntautuneita palvelustehtäviä, Palokangas kertoo.

 

28.8.2018

Maanpuolustuskorkeakoulun tukisäätiö toimii yhtenä promootion mahdollistajista

Maanpuolustuskorkeakoulun tukisäätiöllä on iso rooli korkeakoulun toiminnassa. Se tukee muun muassa jatkotutkinto-osaston kursseja, sotatieteiden tohtoriohjelmaa ja maisterikurssin toimintaa stipendein ja apurahoin. Säätiöllä on kahdeksanhenkinen hallitus ja yksi heistä on asiamiehenä toimiva Mika Piiroinen. Hänen työtehtäviinsä säätiössä kuuluu valmistella tulevat kokoukset, toimeenpanna tehdyt päätökset ja pitää yhteyttä Maanpuolustuskorkeakoululle.

Mika Piiroinen

Maanpuolustuskorkeakoulun tukisäätiö perustettiin vuonna 1985 silloisella nimellään Sotakorkeakoulun tukisäätiö ja nimensä mukaisesti se keskittyi taloudellisesti tukemaan nykyisen jatkotutkinto-osaston, eli silloisen Sotakorkeakoulun opettajia ja oppilaita. Vuonna 1994 nimeksi muutettiin Maanpuolustuskorkeakoulun tukisäätiö, kun Sotakorkeakoulun tukisäätiö ja Kadettikoulun tukisäätiö yhdistettiin. Syynä tähän oli, että vuotta aikaisemmin Kadettikoulu, Sotakorkeakoulu ja Taistelukoulu oltiin sulatettu yhdeksi kokonaisuudeksi, Maanpuolustuskorkeakouluksi. Vuonna 1999 mukaan säätiöön fuusioitiin vielä Taistelukoulun rahasto.

Maanpuolustuskorkeakoulun tukisäätiö on pyrkinyt olemaan mukana aina merkittävissä hankkeissa. Yksi niistä merkittävimmästä oli se että puolitoista vuotta sitten, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Helsingin yliopistolle tehtiin Venäjän turvallisuuspolitiikan professori. Työssä oli mukana kolme säätiötä ja me olimme yksi niistä, Piiroinen kertoo.

Maanpuolustuskorkeakoulu täytti tänä vuonna 25 ja juhlavuosi toi monia suuria tapahtumia mukanaan, kuten tohtoripromootion, joissa tukisäätiö on ollut mukana yhtenä rahoittajana. Piiroinen kertoo, että tällaiset isot tapahtumat ovat tärkeitä säätiön näkökulmasta.

Tukisäätiön näkökulmasta tohtoripromootio on erittäin hieno ja loistokas tapahtuma. Itselleni se on tärkeä siitä syystä, että olin vahvasti mukana tekemässä edellistä promootiota. Nyt tukisäätiö on halunnut entistä enemmän lähteä panostamaan tutkimuksen tukemiseen. Tästä yksi esimerkki on se, että olemme ollaan vahvasti mukana määrättyjen tieteellisten julkaisujen julkaisutoiminnassa. Luonnollisesti tällainen tohtoripromootio on todella merkittävä jatke tälle toiminnalle ja sen takia säätiön hallitus on halunnut olla mukana tukemassa tätä ja tällaisia tapahtumia, Piiroinen sanoo.

Piiroinen kertoo hänelle itselle jääneen edellisestä promootiosta erityisesti mieleen se, miten hienosti akateemiset ja sotilaalliset traditiot oltiin saatu yhdistettyä, sekä valitut kunniatohtorit.

Erityisesti sydäntä lämmitti se, että kaksi kunniatohtoreista oli sotiemme veteraania ja kumpaakaan ei enää ole olemassa. Onneksi silloin, kun mietittiin kunniatohtoreita, päädyttiin ratkaisuun että valitaan kaksi sotaveteraania. Sitä mahdollisuutta meillä ei enää olisi ollut, Piiroinen lisää.
 

2.8.2018

Vuoden työ huipentuu korkeakoulun suurimpaan akateemiseen juhlaan

Maanpuolustuskorkeakoululla järjestetään sen historian toinen tohtoripromootio 6.-8.9.2018. Edellinen tohtoripromootio järjestettiin viisi vuotta sitten vuonna 2013. Tänä vuonna promovoidaan kaikkiaan kolmisenkymmentä tohtoria ja kunniatohtoria.

Juhlamenojen ohjaajana toimii professori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo, joka kertoo promootion valmistelujen aloitetun jo yli vuosi sitten. Hänen roolinsa promootiossa keskittyy erityisesti akateemiseen näkökulmaan ja itse promootioaktiin, mutta tehtäviin liittyy myös juhlan eri osien suunnittelua ja eteenpäin viemistä. Mäkitalo antaakin työryhmille vuolaasti kiitosta siitä, miten hyvin valmistelut ovat edenneet.

Professori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo

- Kiivaimmin olemme tehneet töitä noin kahdeksan kuukauden ajan. Prosessijohtamista ja -suunnittelua tämä suurimmaksi osaksi on. Välillä järjestetään promootiotoimikunnan kokouksia, eli tällaisia välisteppejä, joissa on varmistettu, että edellisessä kokouksessa sovitut asiat etenevät. Olemme myös keskustelleet sellaisista asioista jotka vaativat varmistamista ja vaihdettu tietoa toistemme kanssa. Oma roolini on kuitenkin ollut lähinnä pään nyökyttelyä, kun työt ovat edenneet työryhmissä hyvin, Mäkitalo kertoo.

Promootio on paitsi organisaatiolle, myös itse tohtoreille merkittävä tapahtuma, onhan kyseessä Maanpuolustuskorkeakoulun suurin akateeminen juhla. Koska promovoitavia tohtoreita on kolmisenkymmentä, arvelee Mäkitalo tilaisuuksista tulevan tunnelmallisempia ja tiiviimpiä, kuin monilla muilla yliopistoilla, joilla osallistuvien tohtorien määrä voi olla moninkertainen.

Myös edellisellä kerralla, vuonna 2013 järjestetyssä tohtoripromootiossa mukana ollut Mäkitalo muistelee ensimmäistä promootiota lämmöllä. Niin ikään suuri rooli syyskuun promootiossa tuntuu hyvältä.

- Kyllähän se on jännittävä ja hieno tapahtuma. Aina miekanhiojaisista lähtien kyseessä on todella juhlallinen tilaisuus, joka myöhemminkin palautuu aina mieleen, Mäkitalo muistelee.

Tapahtuma alkaa torstaina 6.9. miekanhiojaisilla. Perjantaina 7.9. on tapahtuman huipentuma, promootioakti, ja sitä seuraavat juhlallisuudet, kuten jumalanpalvelus ja iltajuhla. Lauantaina 8.9. järjestetään promootioperinteisiin niin ikään kuuluva promootiopurjehdus Helsingin edustalla.

´