Sotilassosiologia
Asevoimat osana ympäröivää yhteiskuntaa
Sotilassosiologia on sotatiede ja sosiologian haara. Sotilassosiologiassa tutkitaan maanpuolustusta yksilöiden ja ryhmien suhteina ja organisaatioiden tasolla sekä asevoimia osana yhteiskuntaa. Sotilassosiologiassa käytetään hyväksi ja sovelletaan erityisesti yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen tuloksia, teoriaa ja metodologiaa. Näkökulmana sotatieteellisiin ilmiöihin ovat vuorovaikutus, sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen toiminta sekä niiden rakenteet ja dynamiikka.
Miksi opiskella sotilassosiologiaa?
Sotilassosiologia tarjoaa ymmärrystä asevoimista yhteiskunnallisena toimijana ja toiminnan kohteena. Opinnot lisäävät opiskelijan asiantuntemusta ja osaamista sosiaalisista ilmiöistä. Johtaminen, kouluttaminen ja erilaiset toimintaympäristöt edellyttävät upseerilta sosiaalista silmää: Kykyä nähdä ihmiset sekä ihmisten toimintaa ohjaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset voimat sodan, maanpuolustuksen ja turvallisuuden kentillä
Sotilassosiologisen tutkimuksen teemoja
Sotilassosiologiasta muualla verkossa
Suomen Sotilassosiologinen Seura: https://www.sotilassosiologia.fi/
European Research Group of Military and Society: https://www.ergomas.ch/
ISA Research Committee 01 Armed Forces and Conflict Resolution: https://www.isa-sociology.org/en/research-networks/research-committees/rc01-armed-forces-and-conflict-resolution/
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS): https://www.defmin.fi/maanpuolustustiedotuksen_suunnittelukunta_mts
Kognitiivisen ja informaatiopsykologisen turvallisuuden koulutuksen ja tutkimuksen kehityshanke (KILPI): https://www.jyu.fi/fi/hankkeet/kilpi
Alan lehdet / julkaisualustat
Armed Forces & Society
https://journals.sagepub.com/home/afs
Journal of Political & Military Sociology
https://journals.upress.ufl.edu/jpms
Critical Military Studies
https://www.tandfonline.com/loi/rcms20
Sotilassosiologian tieteenalan julkaisuja Maanpuolustuskorkeakoululta
(* =vertaisarvioitu)
*Hart, Linda, Kaarkoski, Miina & Tallberg, Teemu (2022) Patriotisms, Public Opinion, and National Defense in Estonia, Finland and Sweden: Introduction to a Special Issue. Journal of Political and Military Sociology 49(2): 133-145. https://doi.org/10.5744/jpms.2022.2001
*Hart, Linda (2022) Fostering Fortitude: Patriotism and Resilience as Civic Piety in Textbooks of National Defense Courses in Finland 1967–2018. Journal of Political and Military Sociology 49(2): 170-194. https://doi.org/10.5744/jpms.2022.2003
*Kaarkoski, Miina & Häkkinen, Teemu (2022). The Legitimacy of Conscription in Democracy: Connections between Conscription Politics and Public Opinion in Parliamentary Debates in Finland and Sweden in the 2010s. Journal of Political & Military Sociology 49(2): 195–218. https://doi.org/10.5744/jpms.2022.2004
*Hart, L. (2021) Willing, Caring and Capable: Gendered Ideals of Vernacular Preparedness in Finland. Social Politics: International Studies in Gender, State & Society.
Hart, L. (2021) Kansankielistä turvallisuutta: Naisten vapaaehtoista valmius- ja turvallisuuskoulutusta tarkastelemassa. Puolustustutkimuksen vuosikirja 2021, 82-85.
Hart, L. (2020) "Kriittiset alat", sukupuolittunut yhteiskunnallinen työnjako ja yhteiskuntaa ylläpitävä työ. Kosmopolis 4/2020, s. 65-71
*Hart, L. & Tallberg, T. (2020) Naiset ja maanpuolustus komiteamietinnöissä 1948–1993. Toisen maailmansodan perinnöstä naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Teoksessa Häkkinen, T., Kaarkoski, M. & Tilli, J. (toim.) Maanpuolustustahto Suomessa. Helsinki: Gaudeamus, s. 128 –147.
*Kaarkoski, M., Tallberg, T. & Villman, E. (2020) ”Mä niinkun vihaan sitä käsitettä”. Näkökulmia maanpuolustustahtoon ja sitä mittaaviin kysymyksiin. Teoksessa Häkkinen, T., Kaarkoski, M. & Tilli, J. (toim.) Maanpuolustustahto Suomessa. Helsinki: Gaudeamus, s. 176 –195.
*Jalkanen, P., Pulkka, A.-T. & Norri-Sederholm, T. (2020) Maanpuolustussuhde. Monipuolisempi näkökulma maanpuolustukseen. Teoksessa Häkkinen, T., Kaarkoski, M. & Tilli, J. (toim.) Maanpuolustustahto Suomessa. Helsinki: Gaudeamus, s. 196 –216.
*Kosonen, J. (2019) Kansalaiset sotilaina ja maan puolustajina: asevelvollisten sitoutuminen maanpuolustukseen ja sen eri tehtäviin. Akateeminen väitöskirja (yhteenveto-osuus). Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu.
*Kosonen, J., Puustinen, A. ja Tallberg, T. (2019) Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen – siviilipalvelusvelvollisten ja reservistä eroavien kokemuksia asevelvollisuudesta ja hyvinvointivaltiosta. Sosiologia 56(3): 300–319.
*Kosonen, J., Puustinen, A. ja Tallberg, T. (2019) Saying no to military service – obligation, killing and inequality as experienced problems in conscription-based military in Finland. Journal of Military Studies 8: 46-57.
*Riikonen, R., Tallberg, T., Kosonen, J. ja Puustinen, A. (2019) Vapaus, velvollisuus ja vastavuoroisuus – käsityksiä kansalaisen suhteesta valtioon ja maanpuolustukseen. Tiede Ja Ase 77: 155–186.
Vilander, J., Pulkka, A.-T., Erkkilä, V., Saarikoski, E., ja Norri-Sederholm, T. (2019) Suomalaisten käsityksiä sodan sekä kyber- ja informaatiosodankäynnin uhkasta. Tiede Ja Ase 77: 127–154.
Puustinen, A., Kosonen, J., & Tallberg, T. (2018). Kansalaisuuskäsitykset ja asevelvollisuus Suomessa. Tiede Ja Ase, 76: 98–125.
Tallberg, T., Puustinen, A. ja Kosonen, J. (2018) Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimus laajentaa käsitystä maanpuolustustahdosta. Teoksessa Klemola, O. & Nousiainen, M. (toim.) 2018. Puolustustutkimuksen vuosikirja 2018. Riihimäki: Puolustusvoimat, s. 78-79.
*Kosonen, J., Tallberg, T., Harala, J. & Simola, P. (2017) Maanpuolustustahto ja taistelutahto suomalaisessa asevelvollisuusarmeijassa. Teoksessa Tallberg, T., Ojajärvi, A. & Laukkanen, T. (toim) 2017. Puolustuslinjalla. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 122, Kenttä, s. 92–124.
*Tallberg, T. (2017) Yhteiskunnallinen turvallisuustyönjako: miten tutkia maanpuolustusta toimintana ja sosiaalisina suhteina. Teoksessa Tallberg, T., Ojajärvi, A. & Laukkanen T. (toim.) 2017. Puolustuslinjalla. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 122, Kenttä, s. 181–203.