Venäjä-seminaari kerää kansainväliset huippuosaajat Santahaminaan

Maanpuolustuskorkeakoulu järjestää vuosittaisen Venäjä-seminaarin 14.-15. helmikuuta Helsingissä Santahaminassa. Tämän vuoden seminaarin teemana on ”Russia's War Against Ukraine – Complexity of Contemporary Clausewitzian War”.

Venäjä-seminaari on johtava Venäjän sotilasalan tutkimuksen foorumi, jonka tarkoituksena on jakaa tutkittua tietoa Venäjän sotilas- ja turvallisuuspolitiikasta sekä tuoda yhteen aiheisiin perehtyneitä tutkijoita. Seminaari vahvistaa Maanpuolustuskorkeakoulun roolia Venäjä-tutkimuksen kärkitekijänä globaalisti.

”Tarkoituksena on myös ylläpitää tietoisuutta siitä, missä Venäjä menee, sekä hankkia tutkittua tietoa kansainvälisestä tutkimusyhteisöstä MPKK:n opetuksen ja tutkimuksen käyttöön. Korkeakoulun strategian mukaisesti tapahtumalla sekä vahvistetaan olemassa olevia yhteyksiä ja verkostoja että luodaan uusia”, Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsström kertoo.

Seminaari koostuu yli 30 kansainvälisen asiantuntijan esityksestä, jotka käsittelevät Venäjän sotilaspolitiikkaa, valtiota, asevoimia, siviiliyhteiskunnan suhteita ja erityisesti tällä hetkellä käynnissä olevaa sotaa Ukrainassa. Forsström uskoo esitysten hyödyttävän Puolustusvoimia kokonaisuutena.

”Esityksistä saadaan tutkittua tietoa, joka tukee MPKK:n tutkimusten ja opetusten lisäksi myös Puolustusvoimia esimerkiksi puolustusjärjestelmien kehittämisessä”, Forsström sanoo. 

Apulaisprofessori Katri Pynnöniemi korostaa verkostojen merkitystä nopeasti muuttuvassa maailmassa: ”Kansainväliseltä tutkijayhteisöltä saadun tiedon avulla voimme päivittää ja vertailla analyysiemme lähtökohtia ja sitä kautta pysyä mukana kansainvälisessä keskustelussa, joka nyt Nato-jäsenenä on entistä tärkeämpää.”

Nato ja suomalainen Venäjä-osaaminen

Vuoden 2024 Venäjä-seminaari on ensimmäinen Suomen ollessa Naton jäsen. Valmiiksi hyvin kansainvälinen tapahtuma kerää Naton myötä lisää kansainvälistä kiinnostusta. Seminaariin odotetaan saapuvan edustajia useista maista, mutta myös EU:n ja Naton organisaatioista. 

”Saimme erittäin hyvän kattauksen osallistujia kansainvälisestä tutkimusyhteisöstä. Ukrainan, Saksan, Ranskan ja Ruotsin lisäksi edustajia saapuu muun muassa European Council on Foreign Relations -ajatushautomosta. Myös Naton yhteisoperaatiojohtoporras Brunssumista saapuu edustaja, mikä on mielestäni hyvä osoitus siitä, että meidät on Nato-rakenteissakin jo tunnistettu”, Forsström kertoo.

Suomen Venäjä-osaaminen on ollut huipputasoa jo kauan, mutta onko osaamisen taso muuttunut?

”Professori Bettina Renz totesi tuoreessa Sotataidon ytimessä -podcastissa, ettei Suomi ole koskaan menettänyt osaamistaan Venäjän suhteen ”itsestään selvistä syistä”. Pidämme sotilaallista tilanne- ja tutkimustietoisuutta yllä ja uskon, että meille on tilausta ja annettavaa Venäjä-osaamisestamme Natoon päin”, Forsström sanoo.

”Suomalaisen Venäjä-tutkimuksen erityispiirre verrattuna moneen muuhun maahan on se, että kaikki tasot ovat käytössä. Pystymme esimerkiksi käyttämään analyyttisiä konsepteja siitä, miten Venäjän yhteiskunnan muutokset vaikuttavat Venäjän asevoimiin. Suomen Venäjä-osaaminen siis erottuu muista monipuolisuudellaan”, Pynnöniemi täydentää.

Lisätietoja:

Seminaarin verkkosivut
Seminaarin ohjelma
Seminaaria pohjustavat podcast-jaksot

Seminaarin viestintä:

Viestintäkoordinaattori Juho Autio
[email protected]
p. 0299 530 123